Maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hallinnollisen taakan vähentäminen - työryhmän selvitys
maa- ja metsätalousministeriö
17.12.2009
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 12/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-525-0Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 26.5.2009 työryhmän selvittämään hallinnollista taakkaa ja sen purkamista yritys- ja hankerahoituksessa. Työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla myönnettävän yritys- ja hankerahoituksen säännöksiin, ohjeistukseen ja hallinnollisiin käytäntöihin sisältyvistä keskeisistä ongelmista. Työryhmän tuli tarkastella tukijärjestelmiä, säännöksiä ja ohjeita sekä hallinnolle että asiakkaille koituvan hallinnollisen ja taloudellisen taakan näkökulmasta. Työryhmän selvitykseen tuli sisältyä myös näiden ratkaisuvaihtoehtoja, joita voidaan toteuttaa kansallisesti kuluvalla ohjelmakaudella tai jotka tulee ottaa huomioon tukijärjestelmiä uudistettaessa. Selvitykseen tuli sisältyä myös yhteisölainsäädännön yksinkertaistamiseen liittyviä esityksiä.
Työryhmä on kartoittanut ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta sitä, miten yritys- ja kehittämishankkeiden rahoitusta on voitu käyttää tavoitteiden saavuttamiseen. Työryhmä on saanut runsaasti palautetta sekä kyselyn, mutta myös yksittäisten tapauskuvausten muodossa. Työryhmä on siitä kiitollinen, sillä se myös kuvaa uskoa ja halua tehdä työtä maaseudun parhaaksi.
Asiakaspalautteen perusteella on hyvin tärkeää, että asiakasnäkökulma korostuu nykyistä enemmän hanke- ja yritystukien lainsäädäntöä ja hallinnollisia ohjeita sekä tietojärjestelmiä suunniteltaessa. Sähköisten palveluiden kehittäminen luo hyvät mahdollisuudet asiakaspalveluiden parantamiseen, jos samalla voidaan kehittää tukijärjestelmiä, lomakkeita, prosesseja ja päätöksiä sähköiseen asiointiin soveltuviksi. Tukijärjestelmien tulee myös olla niin joustavia, että ne soveltuisivat hyvin erilaisten maaseutuhankkeiden ja –yritysten tarpeisiin, joiden toteutuminen viime kädessä ratkaisee koko maaseutuohjelman onnistumisen.
Vuoropuhelun lisääminen työ- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten), Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kesken on työryhmän mielestä tärkeää koko hallintoketjun mahdollisimman asiakaslähtöisen toiminnan edistämiseksi. Samoin eri viranomaisten sisäisiä prosesseja tulisi kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Esimerkiksi asiakkaat ovat kokeneet TE-keskuksissa viime vuosina toteutetun EU-säädösten edellyttämän myöntö- ja maksatustehtävien eriyttämisen asiakaspalvelun merkittävänä heikentymisenä. Keskustelu ja yhteistyö hallintoviranomaisen ja maksajaviranomaisen välillä on erinomaisen tärkeää, jotta asiakkaiden luottamus viranomaisten toimintaan paranisi. Vireillä olevat suunnitelmat 1.1.2010 toimintansa aloittavien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) sisäisistä toiminnoista ovat vaarassa lisätä hallinnon sisäistä byrokratiaa.
Työryhmä pitää asiakaspalautteen ja tuottavuustavoitteiden kannalta tärkeänä, että päätöksenteko uusissa ELY-keskuksissa tapahtuisi mahdollisimman lähellä asiakasta yksinkertaisissa ja kustannustehokkaissa prosesseissa. Työryhmä on työssään perehtynyt myös Ruotsin maaseutuohjelman toimeenpanoon maaseutuvirastossa ja lääninhallituksissa. Vaikka säädökset ovat pohjimmiltaan hyvin lähellä toisiaan, Ruotsissa on pienillä yksityiskohdilla onnistuttu löytämään ratkaisuja, jotka helpottavat merkittävästi hanke- ja yritystukien hallinnollista taakkaa asiakkaille ja jotka samalla vähentävät hallintotyöhön kuluvaa aikaa sekä parantavat hallinnon palveluita. Työryhmä uskoo, että Suomessakin on hyvät edellytykset kehittää tukijärjestelmiä ja hallintoa samojen päämäärien suuntaan.
Työryhmä on kartoittanut ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta sitä, miten yritys- ja kehittämishankkeiden rahoitusta on voitu käyttää tavoitteiden saavuttamiseen. Työryhmä on saanut runsaasti palautetta sekä kyselyn, mutta myös yksittäisten tapauskuvausten muodossa. Työryhmä on siitä kiitollinen, sillä se myös kuvaa uskoa ja halua tehdä työtä maaseudun parhaaksi.
Asiakaspalautteen perusteella on hyvin tärkeää, että asiakasnäkökulma korostuu nykyistä enemmän hanke- ja yritystukien lainsäädäntöä ja hallinnollisia ohjeita sekä tietojärjestelmiä suunniteltaessa. Sähköisten palveluiden kehittäminen luo hyvät mahdollisuudet asiakaspalveluiden parantamiseen, jos samalla voidaan kehittää tukijärjestelmiä, lomakkeita, prosesseja ja päätöksiä sähköiseen asiointiin soveltuviksi. Tukijärjestelmien tulee myös olla niin joustavia, että ne soveltuisivat hyvin erilaisten maaseutuhankkeiden ja –yritysten tarpeisiin, joiden toteutuminen viime kädessä ratkaisee koko maaseutuohjelman onnistumisen.
Vuoropuhelun lisääminen työ- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten), Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kesken on työryhmän mielestä tärkeää koko hallintoketjun mahdollisimman asiakaslähtöisen toiminnan edistämiseksi. Samoin eri viranomaisten sisäisiä prosesseja tulisi kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Esimerkiksi asiakkaat ovat kokeneet TE-keskuksissa viime vuosina toteutetun EU-säädösten edellyttämän myöntö- ja maksatustehtävien eriyttämisen asiakaspalvelun merkittävänä heikentymisenä. Keskustelu ja yhteistyö hallintoviranomaisen ja maksajaviranomaisen välillä on erinomaisen tärkeää, jotta asiakkaiden luottamus viranomaisten toimintaan paranisi. Vireillä olevat suunnitelmat 1.1.2010 toimintansa aloittavien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) sisäisistä toiminnoista ovat vaarassa lisätä hallinnon sisäistä byrokratiaa.
Työryhmä pitää asiakaspalautteen ja tuottavuustavoitteiden kannalta tärkeänä, että päätöksenteko uusissa ELY-keskuksissa tapahtuisi mahdollisimman lähellä asiakasta yksinkertaisissa ja kustannustehokkaissa prosesseissa. Työryhmä on työssään perehtynyt myös Ruotsin maaseutuohjelman toimeenpanoon maaseutuvirastossa ja lääninhallituksissa. Vaikka säädökset ovat pohjimmiltaan hyvin lähellä toisiaan, Ruotsissa on pienillä yksityiskohdilla onnistuttu löytämään ratkaisuja, jotka helpottavat merkittävästi hanke- ja yritystukien hallinnollista taakkaa asiakkaille ja jotka samalla vähentävät hallintotyöhön kuluvaa aikaa sekä parantavat hallinnon palveluita. Työryhmä uskoo, että Suomessakin on hyvät edellytykset kehittää tukijärjestelmiä ja hallintoa samojen päämäärien suuntaan.