Suomen metsät 2007 - kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
maa- ja metsätalousministeriö
12.07.2007
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 7/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-339-3Tiivistelmä
Kriteerit ja indikaattorit ovat vakiintuneet metsätalouden kestävyyden arviointi- ja seurantavälineeksi. Suomi on ollut aloitteellinen kriteerien ja indikaattorien kehittämistyössä Helsingissä vuonna 1993 pidetystä toisesta Euroopan metsäministerikonferenssista alkaen. Ensimmäinen yleiseurooppalainen kestävän metsätalouden kriteeri- ja indikaattorikokoelma laadittiin Suomen ja Portugalin johdolla vuosina 1993–1995. Ensimmäinen kansallinen indikaattorikokoelma kehitettiin Suomen oloihin vuonna 1996 yleiseurooppalaisen työn pohjalta. Uusittu kansallinen indikaattorikokoelma saatiin valmiiksi vuonna 2000. Molempien kokoelmien avulla on myös kuvattu sen hetkinen Suomen metsien ja metsätalouden tila. Indikaattorikokoelmia on käytetty Suomessa erityisesti metsätalouden esittelyssä ja raportoinnissa sekä kansallisen metsäohjelman ja alueellisten metsäohjelmien seurannassa ja laatimisessa. Indikaattoreita on sovellettu myös käytännön metsänhoidon ohjaamiseen ja metsäsertifiointiin.
Käsillä oleva kolmas indikaattorikokoelma on kehitetty ottaen huomioon aikaisemmat kansalliset kokemukset, vuonna 2003 Euroopan metsäministerikonferenssissa Wienissä hyväksytyt ja uudistetut yleiseurooppalaiset indikaattorit sekä kansainvälinen keskustelu kestävän metsätalouden mittaamisessa. Kriteerit ja indikaattorit on muokattu samassa avoimen yhteistyön hengessä kuin kansallinen metsäohjelma. Maa- ja metsätalousministeriön asettama keskeisistä metsätalouden toimijoista ja sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä on kokoontunut 14 kertaa ja sopinut Suomessa käytettävistä indikaattoreista ja niihin liittyvästä tulosten esittämisestä. Varsinainen tietojen koostaminen ja indikaattoreihin liittyvä kirjoittamistyö on tehty Metsäntutkimuslaitoksessa, jossa siihen on metsätilastojen ylläpitämiseen liittyvän tehtävän vuoksi hyvät valmiudet. Viimeistelty raportti on työryhmän yksimielisesti hyväksymä esitys Suomen metsien tilasta.
Uudistetussa suomalaisessa indikaattorikokoelmassa on korostettu pitkäaikaisia metsien kehityssarjoja sekä määritelmien ja tulkintojen selkeyttä. Koska kokoelmaa käytetään myös kansainväliseen metsätalouden esittelyyn ja raportointiin, lukijalle ja raportin käyttäjälle on kuvattu lyhyesti myös Suomen metsien ja metsätalouden kehitys, merkitys ja moniulotteisuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiitän lämpimästi työryhmän jäseniä ja muita työhön osallistuneita henkilöitä arvokkaasta ja hyvin tehdystä työstä.
Käsillä oleva kolmas indikaattorikokoelma on kehitetty ottaen huomioon aikaisemmat kansalliset kokemukset, vuonna 2003 Euroopan metsäministerikonferenssissa Wienissä hyväksytyt ja uudistetut yleiseurooppalaiset indikaattorit sekä kansainvälinen keskustelu kestävän metsätalouden mittaamisessa. Kriteerit ja indikaattorit on muokattu samassa avoimen yhteistyön hengessä kuin kansallinen metsäohjelma. Maa- ja metsätalousministeriön asettama keskeisistä metsätalouden toimijoista ja sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä on kokoontunut 14 kertaa ja sopinut Suomessa käytettävistä indikaattoreista ja niihin liittyvästä tulosten esittämisestä. Varsinainen tietojen koostaminen ja indikaattoreihin liittyvä kirjoittamistyö on tehty Metsäntutkimuslaitoksessa, jossa siihen on metsätilastojen ylläpitämiseen liittyvän tehtävän vuoksi hyvät valmiudet. Viimeistelty raportti on työryhmän yksimielisesti hyväksymä esitys Suomen metsien tilasta.
Uudistetussa suomalaisessa indikaattorikokoelmassa on korostettu pitkäaikaisia metsien kehityssarjoja sekä määritelmien ja tulkintojen selkeyttä. Koska kokoelmaa käytetään myös kansainväliseen metsätalouden esittelyyn ja raportointiin, lukijalle ja raportin käyttäjälle on kuvattu lyhyesti myös Suomen metsien ja metsätalouden kehitys, merkitys ja moniulotteisuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiitän lämpimästi työryhmän jäseniä ja muita työhön osallistuneita henkilöitä arvokkaasta ja hyvin tehdystä työstä.