"Että puututtaisiin konkreettisesti" : Seurantaselvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin
Jauhola, Laura; Siltala, Jenna; Nieminen, Kati (2022-06-20)
Jauhola, Laura
Siltala, Jenna
Nieminen, Kati
Oikeusministeriö
20.06.2022
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2022:10This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-482-4Tiivistelmä
Seurantaselvityksen lähtökohtana oli tehdä näkyväksi vihapuheen ja häirinnän ilmenemistä yhteiskunnassa eri vähemmistöryhmien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden turvallisuuden tunteeseen ja tuottaa seuranta- ja vertailutietoa vuonna 2016 oikeusministeriön toimesta julkaistuun selvitykseen. Lisäksi tehtävänä oli tuottaa tietoa koronapandemian vaikutuksista. Suosituksissa on tullut myös huomioida edellisen selvityksen jälkeen toteutetut politiikkatoimet.
Selvityksen kohderyhmiä ovat romanit, saamelaiset, maahanmuuttotaustaiset, vieraskieliset, ulkomaiden kansalaiset, ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia rodullistetut henkilöt, suomenruotsalaiset, vammaiset henkilöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt sekä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskontokuntaan kuulumattomat henkilöt.
Tiedonkeruu perustuu keväällä 2022 eri kanavia hyödyntäen tiedotettuun avoimeen kyselyyn (n=2758) sekä kohderyhmä- (n=28) ja asiantuntijahaastatteluihin (n=18). Aineiston perusteella kuvataan ilmiötä ja kokemuksia, mutta ei tehdä yleistettäviä kohderyhmäkohtaisia johtopäätöksiä vihapuheen ja häirinnän yleisyydestä. Ilmiön tunnistamisen ja näkyvyyden lisäämisen kautta voidaan esittää keinoja siihen puuttumiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien tukipalveluiden kehittämiseksi.
Selvityksen kohderyhmiä ovat romanit, saamelaiset, maahanmuuttotaustaiset, vieraskieliset, ulkomaiden kansalaiset, ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia rodullistetut henkilöt, suomenruotsalaiset, vammaiset henkilöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt sekä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskontokuntaan kuulumattomat henkilöt.
Tiedonkeruu perustuu keväällä 2022 eri kanavia hyödyntäen tiedotettuun avoimeen kyselyyn (n=2758) sekä kohderyhmä- (n=28) ja asiantuntijahaastatteluihin (n=18). Aineiston perusteella kuvataan ilmiötä ja kokemuksia, mutta ei tehdä yleistettäviä kohderyhmäkohtaisia johtopäätöksiä vihapuheen ja häirinnän yleisyydestä. Ilmiön tunnistamisen ja näkyvyyden lisäämisen kautta voidaan esittää keinoja siihen puuttumiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien tukipalveluiden kehittämiseksi.