Sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät
Hautala, Mia; Mäkkeli, Pauliina; Ryynänen, Liisa; Verma, Ira; Pesonen, Henry; Pyykönen, Lotta; Huttunen, Ilmari; Arpiainen, Laura; Leskelä, Riikka-Leena (2022-01-24)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Hautala, Mia
Mäkkeli, Pauliina
Ryynänen, Liisa
Verma, Ira
Pesonen, Henry
Pyykönen, Lotta
Huttunen, Ilmari
Arpiainen, Laura
Leskelä, Riikka-Leena
Valtioneuvoston kanslia
24.01.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-115-5Tiivistelmä
Sote-kiinteistöinvestointien arviointiin ja niihin liittyvien sairaansijojen ja ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrän määrittelyyn ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, vaan päätöksiin vaikuttavat lukuisat tekijät.
Hankkeen keskeinen havainto oli, että sairaaloiden hoitojaksot ovat vähentyneet ja niiden kestot lyhentyneet. Asiantuntijat uskovat, että kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin ikääntyneiden määrä. Tarpeiden jatkuvasti muuttuessa kiinteistöjen muunto- ja käyttöjoustavuus ovat avainasemassa. Teknologisen kehityksen, digitalisaation ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä lisääntyvät etä- ja liikkuvat palvelut voivat vähentää tarvetta rakentaa fyysisiä tiloja palveluiden järjestämiseksi. Henkilöstön saatavuus on suuri haaste ja se vaikuttaa mahdollisuuksiin toteuttaa kotiin vietäviä palveluja.
Hankkeessa tuotettiin viitekehys, johon on koottu näkökulmia, joita tulisi huomioida kiinteistöinvestointeja arvioitaessa. Viitekehys jakautuu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa keskitytään investoinnin tarpeellisuuden ja tarvittavan koon arviointiin. Arvioinnin tueksi tuotettiin Excel-pohjainen ennustemalli alueittain vuoteen 2040 asti. Mallin pohjalta rakennettiin kolme skenaariota tulevaisuuden paikkamäärätarpeelle. Toisessa osa-alueessa arvioidaan investointisuunnitelmaa eri näkökulmista.
Hankkeen keskeinen havainto oli, että sairaaloiden hoitojaksot ovat vähentyneet ja niiden kestot lyhentyneet. Asiantuntijat uskovat, että kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin ikääntyneiden määrä. Tarpeiden jatkuvasti muuttuessa kiinteistöjen muunto- ja käyttöjoustavuus ovat avainasemassa. Teknologisen kehityksen, digitalisaation ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä lisääntyvät etä- ja liikkuvat palvelut voivat vähentää tarvetta rakentaa fyysisiä tiloja palveluiden järjestämiseksi. Henkilöstön saatavuus on suuri haaste ja se vaikuttaa mahdollisuuksiin toteuttaa kotiin vietäviä palveluja.
Hankkeessa tuotettiin viitekehys, johon on koottu näkökulmia, joita tulisi huomioida kiinteistöinvestointeja arvioitaessa. Viitekehys jakautuu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa keskitytään investoinnin tarpeellisuuden ja tarvittavan koon arviointiin. Arvioinnin tueksi tuotettiin Excel-pohjainen ennustemalli alueittain vuoteen 2040 asti. Mallin pohjalta rakennettiin kolme skenaariota tulevaisuuden paikkamäärätarpeelle. Toisessa osa-alueessa arvioidaan investointisuunnitelmaa eri näkökulmista.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.