Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla
Hildén, Mikael; Auvinen, Karoliina; Berninger, Kati; Björklund, Martin; Ekholm, Tommi; Ekroos, Ari; Huttunen, Suvi; Hyytiäinen, Kari; Kokko, Kai; Lähteenmäki-Uutela, Anu; Mehling, Michael; Perrels, Adriaan; Seppälä, Jyri; Soimakallio, Sampo; Tikkakoski, Päivi; Toivonen, Erika; Tynkkynen, Oras (2021-01-20)
Hildén, Mikael
Auvinen, Karoliina
Berninger, Kati
Björklund, Martin
Ekholm, Tommi
Ekroos, Ari
Huttunen, Suvi
Hyytiäinen, Kari
Kokko, Kai
Lähteenmäki-Uutela, Anu
Mehling, Michael
Perrels, Adriaan
Seppälä, Jyri
Soimakallio, Sampo
Tikkakoski, Päivi
Toivonen, Erika
Tynkkynen, Oras
valtioneuvoston kanslia
20.01.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-045-5Tiivistelmä
Raportissa tarkastellaan keinoja ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistamiseksi. Tarkastelu keskittyy päästöbudjetteihin, kompensaatioihin ja nielujen sisällyttämiseen hiilimarkkinoihin. Joukko muita ehdotuksia arvioidaan yleisellä tasolla.
Raportin johtopäätös on, että valtakunnalliset, valtionhallintoa sitovat päästöbudjetit vahvistaisivat ilmastolain ohjausvaikutusta viestimällä etenemispolusta kohti hiilineutraaliutta. Ne edellyttäisivät ja tukisivat ilmastolain suunnittelujärjestelmän kehittämistä. Tämä parantaisi samalla Suomen edellytyksiä toteuttaa EU:n ilmastotavoitteita. Ohjausvaikutusta voitaisiin myös vahvistaa sisällyttämällä ilmastolakiin säännökset oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta, kuntien velvoitteesta asettaa päästötavoite sekä valtion budjettien ja lakien ilmastovaikutusten arvioinnista. Ilmastolain käyttöä hiilimarkkinoiden laajentamiseen siten, että nieluyksiköt olisivat verrattavissa päästökaupan yksiköihin, ei sen sijaan pidetä realistisena nielujen sääntelyn epävarmuuksien takia.
Kompensaatiot todetaan tärkeiksi, mutta niitä koskevan sääntelyn sisällyttämistä ilmastolakiin ei suositella. Kompensaatiomarkkinoiden luotettavuuden ja laadun parantaminen edellyttää muun erillislainsäädännön ja tilinpitojärjestelmän kehittämistä mm. päästöjen kaksoislaskennan estämiseksi, päästövähennysten lisäisyyden varmistamiseksi ja kuluttajasuojan parantamiseksi.
Raportin johtopäätös on, että valtakunnalliset, valtionhallintoa sitovat päästöbudjetit vahvistaisivat ilmastolain ohjausvaikutusta viestimällä etenemispolusta kohti hiilineutraaliutta. Ne edellyttäisivät ja tukisivat ilmastolain suunnittelujärjestelmän kehittämistä. Tämä parantaisi samalla Suomen edellytyksiä toteuttaa EU:n ilmastotavoitteita. Ohjausvaikutusta voitaisiin myös vahvistaa sisällyttämällä ilmastolakiin säännökset oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta, kuntien velvoitteesta asettaa päästötavoite sekä valtion budjettien ja lakien ilmastovaikutusten arvioinnista. Ilmastolain käyttöä hiilimarkkinoiden laajentamiseen siten, että nieluyksiköt olisivat verrattavissa päästökaupan yksiköihin, ei sen sijaan pidetä realistisena nielujen sääntelyn epävarmuuksien takia.
Kompensaatiot todetaan tärkeiksi, mutta niitä koskevan sääntelyn sisällyttämistä ilmastolakiin ei suositella. Kompensaatiomarkkinoiden luotettavuuden ja laadun parantaminen edellyttää muun erillislainsäädännön ja tilinpitojärjestelmän kehittämistä mm. päästöjen kaksoislaskennan estämiseksi, päästövähennysten lisäisyyden varmistamiseksi ja kuluttajasuojan parantamiseksi.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.