Pohjanlahden rannikon lohenkalastuksen säätelyn muutokset 2017 ja sen vaikutuksia vuosina 2017–2021: Väliraportti
Pakarinen, Tapani; Romakkaniemi, Atso; Leinonen, Tuomas (2022)
Pakarinen, Tapani
Romakkaniemi, Atso
Leinonen, Tuomas
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
63/2022
Sivut
61 p.
Luonnonvarakeskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-478-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-478-4
Tiivistelmä
Vuodesta 2017 lähtien voimassa ollut uudistettu lohiasetus on aikaistanut Selkämerellä ja Perämerellä alkukesän lohenkalastusta 1–2 viikkoa vuodesta riippuen terminaalikalastusalueita lukuun ottamatta. Uudistuksen myötä alkukesälle avautuneen kalastusjakson aikana saadaan saaliiksi kahden meritalven ikäisiä ja sitä vanhempia lohia. Saalisaineistosta ja toimijakohtaisesta käyttöoikeusaineistosta ei ole tarkalleen laskettavissa kyseisen kalastusjakson saalista. Kokonaiskiintiön ja asetetun 25 % hyödyntämisrajoitteen perusteella kyseisen aikajakson vuosittainen saalis on voinut ollut enintään 6000 lohta, mutta toteutunut saalis on ollut todennäköisesti jonkin verran pienempi. Saalis koostuu sekä luonnonlohista että velvoiteistutuksista peräisin olevista lohista. Alkukesän saalisnäyteaineiston mukaan näistä luonnonlohia olisi ollut noin 80 %. Saalisnäyteaineiston näytteenkeruupaikkoja on vain pieni osa kaikista rannikkokalastuspaikoista, mikä heikentää aineiston edustavuutta. Lisäksi etenkin Perämeren pohjukassa, mistä suuri osa lohisaaliista kalastetaan, nämä keruupaikat sijaitsevat pääosin kauempana Kemijoen suualueelta kuin missä kalastus keskimäärin tapahtuu. Näin ollen saalinäytteissä on oletettavasti suurempi osuus luonnonlohia kuin rannikkokalastuksen kokonaissaaliissa.
Väliarvion mukaan uudistuksella ei juurikaan ole ollut vaikutusta Suomen lohenkalastuksen pyyntiponnistukseen Pohjanlahden rannikolla. Selkämerellä pyyntiponnistus on kasvanut aavistuksen verran ja Perämerellä pienentynyt. Siian rysäkalastuksessa pyyntiponnistus on lohiasetuksesta riippumatta vähentynyt samaan aikaan merkittävästi, mikä on todennäköisesti vähentänyt siikarysistä takaisin mereen vapautettujen lohien määrää ja tästä johtuvaa kuolevuutta.
Lohenkalastuksen Etelä-Itämerellä on arvioitu vähentyneen merkittävästi vuodesta 2019 lähtien, mikä on osaltaan kasvattanut Pohjanlahdelle palaavien lohien määrää.
Lohiasetuksen uudistuksen myötä kahden meritalven ja sitä vanhempiin lohiin kohdistuvan kalastuksen painopiste on siirtynyt Suomessa hieman jokialueelta merelle päin. Tämä on hieman vähentänyt jokeen nousevien suurten lohien määrää verrattuna siihen, jos asetusmuutosta ei olisi ollut. Koko Itämeren alueen merikalastuksen pienentymisen seurauksena sekä Tornionjoen vaelluspoikastuotannon kasvun ansiosta saalisvarmuus Tornionjoella on kuitenkin säilynyt hyvänä, ja kalastajamäärät ovat vuodesta 2018 lähtien kasvaneet. Vuonna 2021 Tornionjokeen nousi kudulle ja siellä kalastettiin lähes yhtä paljon lohia kuin ennätysvuosina 2014 ja 2016.
Sekä Tornionjoen että Simojoen lohikantojen tilan arvioidaan olevan hyvä eikä kantojen kalastusta katsota tämän vuoksi tarpeelliseksi vähentää. Luonnonvarakeskus on jo aiemmissa lausunnoissaan arvioinut, ettei se näe luonnonlohikantojen nykytilan valossa biologisia esteitä ammattikalastuksen sallimiselle rajoitetusti koko kutuvaelluksen aikana. On huomattava, että myös Ruotsin kalastus Pohjanlahdella ja määräykset siellä vaikuttavat luonnonlohikantojen, erityisesti Tornionjoen lohikannan, tilaan.
Asetusuudistuksen myötä avautuneen alkukesän kalastusjakson vaikutusten arviointi tarkentuisi, mikäli kalastushallinnon keräämät saalistiedot olisivat tarkempia sisältäen rysäkohtaiset ja rysän sijaintitiedolla varustetut päivittäiset saaliit.
Tämä raportti on väliarvio uudistetun lohiasetuksen vaikutuksista ja Luonnonvarakeskus tulee arvioimaan uudistetun lohiasetuksen vaikutuksia seuraavan kerran vuonna 2024 julkaistavassa raportissa, jossa tarkastellaan lohenkalastuksia ja lohikantoihin tilaa vuosina 2017–2023.
Väliarvion mukaan uudistuksella ei juurikaan ole ollut vaikutusta Suomen lohenkalastuksen pyyntiponnistukseen Pohjanlahden rannikolla. Selkämerellä pyyntiponnistus on kasvanut aavistuksen verran ja Perämerellä pienentynyt. Siian rysäkalastuksessa pyyntiponnistus on lohiasetuksesta riippumatta vähentynyt samaan aikaan merkittävästi, mikä on todennäköisesti vähentänyt siikarysistä takaisin mereen vapautettujen lohien määrää ja tästä johtuvaa kuolevuutta.
Lohenkalastuksen Etelä-Itämerellä on arvioitu vähentyneen merkittävästi vuodesta 2019 lähtien, mikä on osaltaan kasvattanut Pohjanlahdelle palaavien lohien määrää.
Lohiasetuksen uudistuksen myötä kahden meritalven ja sitä vanhempiin lohiin kohdistuvan kalastuksen painopiste on siirtynyt Suomessa hieman jokialueelta merelle päin. Tämä on hieman vähentänyt jokeen nousevien suurten lohien määrää verrattuna siihen, jos asetusmuutosta ei olisi ollut. Koko Itämeren alueen merikalastuksen pienentymisen seurauksena sekä Tornionjoen vaelluspoikastuotannon kasvun ansiosta saalisvarmuus Tornionjoella on kuitenkin säilynyt hyvänä, ja kalastajamäärät ovat vuodesta 2018 lähtien kasvaneet. Vuonna 2021 Tornionjokeen nousi kudulle ja siellä kalastettiin lähes yhtä paljon lohia kuin ennätysvuosina 2014 ja 2016.
Sekä Tornionjoen että Simojoen lohikantojen tilan arvioidaan olevan hyvä eikä kantojen kalastusta katsota tämän vuoksi tarpeelliseksi vähentää. Luonnonvarakeskus on jo aiemmissa lausunnoissaan arvioinut, ettei se näe luonnonlohikantojen nykytilan valossa biologisia esteitä ammattikalastuksen sallimiselle rajoitetusti koko kutuvaelluksen aikana. On huomattava, että myös Ruotsin kalastus Pohjanlahdella ja määräykset siellä vaikuttavat luonnonlohikantojen, erityisesti Tornionjoen lohikannan, tilaan.
Asetusuudistuksen myötä avautuneen alkukesän kalastusjakson vaikutusten arviointi tarkentuisi, mikäli kalastushallinnon keräämät saalistiedot olisivat tarkempia sisältäen rysäkohtaiset ja rysän sijaintitiedolla varustetut päivittäiset saaliit.
Tämä raportti on väliarvio uudistetun lohiasetuksen vaikutuksista ja Luonnonvarakeskus tulee arvioimaan uudistetun lohiasetuksen vaikutuksia seuraavan kerran vuonna 2024 julkaistavassa raportissa, jossa tarkastellaan lohenkalastuksia ja lohikantoihin tilaa vuosina 2017–2023.
Collections
- Julkaisut [85597]