Pellonomistajat ja maatalouden tilusrakenteen kehittäminen 2020-luvulla
Rikkonen, Pasi; Lahnamäki-Kivelä, Susanna; Leppänen, Jussi; Hänninen, Harri (2022)
Rikkonen, Pasi
Lahnamäki-Kivelä, Susanna
Leppänen, Jussi
Hänninen, Harri
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
35/2022
Sivut
81 p.
Luonnonvarakeskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-417-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-417-3
Tiivistelmä
Suomen maatalouden rakennekehitys on edennyt nopeasti; tilamäärä vähenee ja tilakoko kasvaa. Laajentavat tilat hankkivat lisäpeltoa usein vuokraamalla sitä viljelyn lopettaneilta pellonomistajilta. Viljelyn käytännön järjestelyihin ja peltojen kunnossapitoon liittyy haasteita silloin, kun peltoja omistavat ja viljelevät eri henkilöt. Esimerkiksi perusparannusten toteutuminen pitkällä aikavälillä on epävarmempaa. Kasvavien tilojen rakennekehitystä heikentää sirpaloituva tilusrakenne. Viljeltävät peltolohkot ovat aikaisempien viljelykäytäntöjen vuoksi usein pieniä, jolloin vuokrapeltoja joudutaan hankkimaan kaukaa. Nämä lisäävät tuotantokustannuksia työn- ja polttoainemenekin kasvaessa. Lisääntynyt liikennöinti kasvattaa onnettomuusriskejä ja samalla osaltaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Tuotannon mittakaavan kasvattamispaineet ja pellon saatavuusongelmat aiheuttavat erityisesti karjatiloille raivauspainetta, joka varsinkin eloperäisille maille kohdistuessaan lisää edelleen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhteiskunnan tavoitteena on ollut parantaa maatalousmaiden omistusrakennetta ja saada peltolohkojen kokoa kasvatettua ja sijaintia järkevöitettyä mm. tilusjärjestelyiden avulla. Tunnistamalla viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden tavoitteita peltonsa käytölle, voidaan tilusranteen kehittämiseksi räätälöidä myös tilusjärjestelyjä kevyempiä keinoja pellonomistustilanteen parantamiseksi. Sen vuoksi on tärkeää tuntea sekä viljelevien että viljelystä luopuneiden pellonomistajien omistuksen motiivit ja tulevaisuuden tavoitteet. Tiedon avulla pellonomistajille voidaan tarjota tapauskohtaisesti parhaita vaihtoehtoja, kuten pellon myyntiä viljelijöille, pellon vaihtoa metsään, pellon vuokrauskäytäntöjen kehittämistä sekä pellon siirtämistä uusiin omistusmuotoihin kuten yhteisiin yhtiöihin. Viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden pellonomistajien yhteistyöllä peltolohkoja, omistettuja ja vuokrapeltoja voidaan saada lähemmäksi tilakeskusta.
PELTORI-hankkeessa selvitettiin viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden henkilöiden pellonomistuksen tavoitteita, motiiveja ja suunnitelmia pellonomistajakyselyn avulla Keski-Pohjanmaalla. Pellonomistuksen tavoitteiden pohjalta viljelijöiltä ja viljelystä luopuneilta kysyttiin edellytyksiä ja kysyntää matalan kynnyksen karttapohjaiseksi pelto- ja metsämaan kauppa-, vuokraus- ja vaihtopaikaksi sähköisenä alustana. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös herätellä viljelijöitä ja viljelystä luopuneita havaitsemaan pellonomistuksen ja tilusrakenteen kehitystarpeita ja nostaa näitä aiheita esille yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tutkimustulosten mukaan pellonomistusta motivoi sekä viljelijöillä että viljelystä luopuneilla useat syvät arvot, jotka liittyvät asuinympäristöön ja suvussa siirtyneeseen omistukseen. Lisäksi alueella on kokemuksia erilaisista tilusjärjestelyn vaihtoehdoista ja erityisesti viljelijät näkivät niille edelleen tarvetta. Tulosten mukaan pelto ei helposti vaihda omistajaa viljelystä luopumisen yhteydessä, sillä tarvetta myyntiinkään ei välttämättä ole ja pellon hallintaan liittyviä päätöksiä lykätään mieluummin tulevaisuuteen.
Viljelijöiden parissa tilusjärjestelyihin oltiin tyytyväisiä niiden osalta, jotka siihen olivat osallistuneet ja joilla oli tilusjärjestelyistä kokemuksia. Erityisesti korostettiin peltojen sijainnin paranemista lähelle tilakeskusta sekä ojien ja teiden kuntoon laittoa. Pellonomistajat pitivät tärkeänä hyvän pellonvaihdon lopputuloksen saavuttamiseksi mahdollisuutta luotettavasti arvioida vaihdettavan pellon ominaisuuksia. Erityisesti tuotiin esille peltojen ravinnearvot, pH, maalaji, maan rakennetilanne, kivisyys, ojitustilanne ja salaojakartat.
Peltoa omistavat, mutta viljelystä luopuneet eivät sen sijaan olleet yhtä halukkaita osallistumaan tilusrakennetta kehittäviin toimenpiteisiin. Viljelystä luopuneiden ja peltonsa vuokralle antaneiden kiinnostusta tilusrakenteen kehittämiseen tulisi lisätä, mikäli tavoitellaan merkittäviä parannuksia kiinteistörakenteessa. Jotta viljelystä luopuneiden joukkoa saataisiin mukaan tilusrakenteen kehittämiseen, pitäisi ensin tunnistaa tämän ryhmän tavoitteet. Tällöin voitaisiin arvioida, mitkä olisivat parhaimpia keinoja kunkin tavoiteryhmän tavoittamiseen ja miten viljelyä jatkavien tilusrakennetta voitaisiin parantaa.
Karttapohjainen, sähköinen alusta tilusjärjestelyiden kehittämisen tukena sai vahvemman tuen viljelijöiden kuin viljelystä luopuneiden parissa, mutta se ei ollut vahvaa kummastakaan vastaajaryhmästä. Mikäli tilusjärjestelyitä tukevaa sähköistä palvelua haluttaisiin lähteä kehittämään, se olisi hyvä liittää osaksi jotain olemassa olevaa ja vakiintuneen käyttäjäkunnan saavuttanutta palvelualustaa.
Yhteiskunnan tavoitteena on ollut parantaa maatalousmaiden omistusrakennetta ja saada peltolohkojen kokoa kasvatettua ja sijaintia järkevöitettyä mm. tilusjärjestelyiden avulla. Tunnistamalla viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden tavoitteita peltonsa käytölle, voidaan tilusranteen kehittämiseksi räätälöidä myös tilusjärjestelyjä kevyempiä keinoja pellonomistustilanteen parantamiseksi. Sen vuoksi on tärkeää tuntea sekä viljelevien että viljelystä luopuneiden pellonomistajien omistuksen motiivit ja tulevaisuuden tavoitteet. Tiedon avulla pellonomistajille voidaan tarjota tapauskohtaisesti parhaita vaihtoehtoja, kuten pellon myyntiä viljelijöille, pellon vaihtoa metsään, pellon vuokrauskäytäntöjen kehittämistä sekä pellon siirtämistä uusiin omistusmuotoihin kuten yhteisiin yhtiöihin. Viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden pellonomistajien yhteistyöllä peltolohkoja, omistettuja ja vuokrapeltoja voidaan saada lähemmäksi tilakeskusta.
PELTORI-hankkeessa selvitettiin viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden henkilöiden pellonomistuksen tavoitteita, motiiveja ja suunnitelmia pellonomistajakyselyn avulla Keski-Pohjanmaalla. Pellonomistuksen tavoitteiden pohjalta viljelijöiltä ja viljelystä luopuneilta kysyttiin edellytyksiä ja kysyntää matalan kynnyksen karttapohjaiseksi pelto- ja metsämaan kauppa-, vuokraus- ja vaihtopaikaksi sähköisenä alustana. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös herätellä viljelijöitä ja viljelystä luopuneita havaitsemaan pellonomistuksen ja tilusrakenteen kehitystarpeita ja nostaa näitä aiheita esille yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tutkimustulosten mukaan pellonomistusta motivoi sekä viljelijöillä että viljelystä luopuneilla useat syvät arvot, jotka liittyvät asuinympäristöön ja suvussa siirtyneeseen omistukseen. Lisäksi alueella on kokemuksia erilaisista tilusjärjestelyn vaihtoehdoista ja erityisesti viljelijät näkivät niille edelleen tarvetta. Tulosten mukaan pelto ei helposti vaihda omistajaa viljelystä luopumisen yhteydessä, sillä tarvetta myyntiinkään ei välttämättä ole ja pellon hallintaan liittyviä päätöksiä lykätään mieluummin tulevaisuuteen.
Viljelijöiden parissa tilusjärjestelyihin oltiin tyytyväisiä niiden osalta, jotka siihen olivat osallistuneet ja joilla oli tilusjärjestelyistä kokemuksia. Erityisesti korostettiin peltojen sijainnin paranemista lähelle tilakeskusta sekä ojien ja teiden kuntoon laittoa. Pellonomistajat pitivät tärkeänä hyvän pellonvaihdon lopputuloksen saavuttamiseksi mahdollisuutta luotettavasti arvioida vaihdettavan pellon ominaisuuksia. Erityisesti tuotiin esille peltojen ravinnearvot, pH, maalaji, maan rakennetilanne, kivisyys, ojitustilanne ja salaojakartat.
Peltoa omistavat, mutta viljelystä luopuneet eivät sen sijaan olleet yhtä halukkaita osallistumaan tilusrakennetta kehittäviin toimenpiteisiin. Viljelystä luopuneiden ja peltonsa vuokralle antaneiden kiinnostusta tilusrakenteen kehittämiseen tulisi lisätä, mikäli tavoitellaan merkittäviä parannuksia kiinteistörakenteessa. Jotta viljelystä luopuneiden joukkoa saataisiin mukaan tilusrakenteen kehittämiseen, pitäisi ensin tunnistaa tämän ryhmän tavoitteet. Tällöin voitaisiin arvioida, mitkä olisivat parhaimpia keinoja kunkin tavoiteryhmän tavoittamiseen ja miten viljelyä jatkavien tilusrakennetta voitaisiin parantaa.
Karttapohjainen, sähköinen alusta tilusjärjestelyiden kehittämisen tukena sai vahvemman tuen viljelijöiden kuin viljelystä luopuneiden parissa, mutta se ei ollut vahvaa kummastakaan vastaajaryhmästä. Mikäli tilusjärjestelyitä tukevaa sähköistä palvelua haluttaisiin lähteä kehittämään, se olisi hyvä liittää osaksi jotain olemassa olevaa ja vakiintuneen käyttäjäkunnan saavuttanutta palvelualustaa.
Collections
- Julkaisut [85546]