Taimenen poikastiheys ja kutukanta Kymijoen vesistön järvialueen virtavesissä
Ruokonen, Timo; Syrjänen, Jukka; Sivonen, Kimmo; Havumäki, Matti; Helisevä, Riku; Keskinen, Tapio; Heinimaa, Petri (2022)
Ruokonen, Timo
Syrjänen, Jukka
Sivonen, Kimmo
Havumäki, Matti
Helisevä, Riku
Keskinen, Tapio
Heinimaa, Petri
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
14/2022
Sivut
26 s.
Luonnonvarakeskus
2022
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-374-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-374-9
Tiivistelmä
Kymijoen päävesistön järvialueen taimenpopulaatioiden poikastiheyden ja kutukantojen seurantaa tehtiin tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kesken. Kesänvanhojen taimenten tiheys oli syksyn 2021 sähkökoekalastuksissa keskimäärin 4 poikasta / 100 m2, mikä on pienin havaittu keskiarvo seurantajaksolla. Seuranta-alueen koskien keskimääräinen taimentiheys on ollut pääosin laskusuunnassa viime vuodet, syksyn 2021 tiheys oli viimeisen kolmen vuoden alhaisin lähes 70 %:ssa kohteista. Kutupesiä oli keskimäärin 24 kpl syksyn 2021 seurantakohteilla, mutta pesien määrä vaihteli 0–78 kpl välillä. Suurin osa pesistä on ollut alle 200 cm pituisia koko seurannan ajan, suurten vaelluskalojen tekemien pesien lukumäärä on pysynyt pienenä. Vaelluskalojen seurantaa tehtiin seuranta-alueella neljässä kalatiessä eri toimijoiden taholta. Vaajakosken itäisessä kalatiessä vuonna 2021 havaittiin yhteensä 90 taimenta, joista suurin osa oli istukkaita. Suurten (≥60 cm) pituisten vae0llustaimenten osuus oli vain noin 4 % havaituista. Saarijärven reitin Hietaman- ja Leuhunkosken ja Mämmen Myllykosken kalateissä ei havaittu suuria rasvaevällisiä vaellustaimenia lainkaan. Vuosina 2019 Pohjois-Päijänteen rysäseurannassa saatiin saaliiksi yhteensä 116 taimenta, joista 90 % oli eväleikattuja istukkaita. Taimenten keskipituus oli 38 cm, suuria yksilöitä havaittiin ainoastaan kaksi kappaletta. Vuonna 2020 taimenia ui rysiin yhteensä 155 kpl, keskipituus oli 43 cm. Suuria yksilöitä saatiin vuonna 2020 yhteensä 12 kpl.
Taimenen poikastiheys on pysynyt matalahkolla tasolla alueen virtavesissä koko seurantajakson. Viimeisen viiden vuoden jakson aikana kesänvanhojen poikasten tiheys on laskenut siitä huolimatta, että koskissa havaittujen kutupesien määrä on pysynyt melko tasaisena tai jopa kasvanut, mikä viittaa poikasten heikkoon säilyvyyteen. Taimenen lisääntymismenestykseen vaikuttavat virtaaman vaihtelut, veden laatu ja lämpötila alkiovaiheen ja poikasvaiheen ensimmäisen kesän aikana. Veden lämpötila koskissa on ollut viime kesinä ajoittain korkea, mikä voi osaltaan selittää heikkoa poikasten selviytymistä. Lämpötila ei todennäköisesti kuitenkaan ole ainut heikkoa menestystä selittävä tekijä vaan siihen voi vaikuttaa kutevien taimenten alkuperä, valikoivan kalastuksen aiheuttama valintapaine, predaatio sekä kalastuskuolevuus järvillä ja koskilla. Laajassa mittakaavassa poikastiheyteen vaikuttanee kutukannan koko ja rakenne. Havaittujen kutupesien pieni koko ja järvialueilta sekä kalatieseurannoista saadut havainnot kertovat suurten vaeltavien naaraiden vähäisyydestä, jotka olisivat taimenkantojen elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä. Tällä hetkellä Keski-Suomen vaeltavat osapopulaatiot sinnittelevät lähellä lopullista katoamista. Tilanteen parantamiseksi on tehty toimia niin lisääntymis- kuin syönnösalueilla, mutta toimia vaellustaimenkantojen palauttamiseksi on terävöitettävä yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken.
Taimenen poikastiheys on pysynyt matalahkolla tasolla alueen virtavesissä koko seurantajakson. Viimeisen viiden vuoden jakson aikana kesänvanhojen poikasten tiheys on laskenut siitä huolimatta, että koskissa havaittujen kutupesien määrä on pysynyt melko tasaisena tai jopa kasvanut, mikä viittaa poikasten heikkoon säilyvyyteen. Taimenen lisääntymismenestykseen vaikuttavat virtaaman vaihtelut, veden laatu ja lämpötila alkiovaiheen ja poikasvaiheen ensimmäisen kesän aikana. Veden lämpötila koskissa on ollut viime kesinä ajoittain korkea, mikä voi osaltaan selittää heikkoa poikasten selviytymistä. Lämpötila ei todennäköisesti kuitenkaan ole ainut heikkoa menestystä selittävä tekijä vaan siihen voi vaikuttaa kutevien taimenten alkuperä, valikoivan kalastuksen aiheuttama valintapaine, predaatio sekä kalastuskuolevuus järvillä ja koskilla. Laajassa mittakaavassa poikastiheyteen vaikuttanee kutukannan koko ja rakenne. Havaittujen kutupesien pieni koko ja järvialueilta sekä kalatieseurannoista saadut havainnot kertovat suurten vaeltavien naaraiden vähäisyydestä, jotka olisivat taimenkantojen elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä. Tällä hetkellä Keski-Suomen vaeltavat osapopulaatiot sinnittelevät lähellä lopullista katoamista. Tilanteen parantamiseksi on tehty toimia niin lisääntymis- kuin syönnösalueilla, mutta toimia vaellustaimenkantojen palauttamiseksi on terävöitettävä yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken.
Collections
- Julkaisut [85546]