Julkisen velan kehitys Suomessa ja siihen vaikuttavat tekijät
Hytönen, Jukka; Tamminen, Veliarvo (2021-03-18)
Hytönen, Jukka
Tamminen, Veliarvo
Valtiovarainministeriö
18.03.2021
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:16This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-699-2Tiivistelmä
Keskustelu julkisen talouden velkaantumisesta on lisääntynyt koronapandemian myötä. Julkinen velka on noussut kaikkialla talouden taantuman ja mittavien koronaepidemian vuoksi toteutettujen tukitoimien myötä. Raportissa kuvataan julkiseen velkasuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutusta velkasuhteen kehitykseen Suomessa menneinä vuosikymmeninä.
Velkasuhteen kehitykseen vaikuttavat erityisesti julkisen talouden perusjäämä, korkomenot sekä talouskasvu. Suomen velkasuhteen supistumista auttoi 1990-luvun laman jälkeen nopea talouskasvu sekä ylijäämäinen julkinen talous, vaikka korot olivat korkealla. Finanssikriisin jälkeen julkinen talous on muuttunut kroonisesti alijäämäiseksi ja talouskasvu finanssikriisiä edeltänyttä aikaa hitaammaksi. Velkaantumista on hillinnyt madaltuneet korot. Julkisen talouden tila 2020-luvulla vaikuttaa heikommalta toisinnolta 2010-luvusta, vaikka kehitystä lievittää suotuisa korkotilanne.
Velkaantuminen uhkaa jatkua Suomessa myös tulevaisuudessa, sillä väestö ikääntyy, mikä kasvattaa automaattisesti julkisia menoja. Raportissa tarkastellaan velkasuhteen pidemmän aikavälin kehitystä muuttamalla oletuksia talouskasvusta, koroista ja julkisen talouden tasapainosta. Velkasuhteen kasvupainetta pidemmällä aikavälillä voidaan tehokkaasti pienentää BKT:ta pysyvästi kasvattavilla rakenteellisilla uudistuksilla tai perusjäämää suoraan vahvistavilla toimilla.
Koron ja talouskasvun erotus on vaihdellut Suomessa viime vuosina ja vaihtelu tulee jatkumaan myös jatkossa. Korkeampi velkasuhde altistaa Suomen tämän vaihtelun haitallisille vaikutuksille aiempaa enemmän.
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtiovarainministeriön näkemystä.
Velkasuhteen kehitykseen vaikuttavat erityisesti julkisen talouden perusjäämä, korkomenot sekä talouskasvu. Suomen velkasuhteen supistumista auttoi 1990-luvun laman jälkeen nopea talouskasvu sekä ylijäämäinen julkinen talous, vaikka korot olivat korkealla. Finanssikriisin jälkeen julkinen talous on muuttunut kroonisesti alijäämäiseksi ja talouskasvu finanssikriisiä edeltänyttä aikaa hitaammaksi. Velkaantumista on hillinnyt madaltuneet korot. Julkisen talouden tila 2020-luvulla vaikuttaa heikommalta toisinnolta 2010-luvusta, vaikka kehitystä lievittää suotuisa korkotilanne.
Velkaantuminen uhkaa jatkua Suomessa myös tulevaisuudessa, sillä väestö ikääntyy, mikä kasvattaa automaattisesti julkisia menoja. Raportissa tarkastellaan velkasuhteen pidemmän aikavälin kehitystä muuttamalla oletuksia talouskasvusta, koroista ja julkisen talouden tasapainosta. Velkasuhteen kasvupainetta pidemmällä aikavälillä voidaan tehokkaasti pienentää BKT:ta pysyvästi kasvattavilla rakenteellisilla uudistuksilla tai perusjäämää suoraan vahvistavilla toimilla.
Koron ja talouskasvun erotus on vaihdellut Suomessa viime vuosina ja vaihtelu tulee jatkumaan myös jatkossa. Korkeampi velkasuhde altistaa Suomen tämän vaihtelun haitallisille vaikutuksille aiempaa enemmän.
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtiovarainministeriön näkemystä.