Budjettikatsaus 2021 : Katsaus valtion talousarvioon, tammikuu 2021
Valtiovarainministeriö
18.01.2021
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:2Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-488-2Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaEnglish
Tiivistelmä
Tässä julkaisussa tarkastellaan vuoden 2021 talousarviota, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa. Tarkoituksena on tarjota tiivis kuvaus valtion budjetin keskeisistä teemoista vuonna 2021. Talousarvio pohjautuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattomaan talousennusteeseen, joka esitellään Taloudellisessa katsauksessa.
Vuoden 2020 aikana talous supistuu 3,3 % ja kasvaa 2,5 % vuonna 2021. Koronaviruspandemian lannistaminen vuoden 2021 aikana palauttaa talouden lähemmäksi normaaleja aikoja. Sitä ennen talouskasvu on edelleen hidasta rajoitustoimien lisääntymisen, taloudenpitäjien vähäisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun vuoksi. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.
Julkisen talouden alijäämä on kasvanut mittavaksi vuonna 2020 heikon suhdannetilanteen ja koronavirusepidemian vuoksi toteutettujen tukitoimien johdosta. Talous elpyy vuonna 2021, mutta julkinen talous jää taantuman jälkeen heikompaan tilaan kuin ennen epidemian alkua. Lähivuosina näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisessa taloudessa vallitsee rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.
Vuoden 2021 talousarvion määrärahat ovat 65,2 mrd. euroa. Valtion budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan noin 11,7 mrd. euroa ja valtionvelan odotetaan nousevan noin 138 mrd. euroon. Menotasoa nostavat koronavirustilanteeseen liittyvät määräaikaiset menolisäykset. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa työttömyysmenojen kasvu, laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset, valtion palkkaratkaisu sekä jo aiemmin päätetyt lisäpanostukset, kuten HX-hävittäjähankinnan arvioidut menovaikutukset.
Vuoden 2020 aikana talous supistuu 3,3 % ja kasvaa 2,5 % vuonna 2021. Koronaviruspandemian lannistaminen vuoden 2021 aikana palauttaa talouden lähemmäksi normaaleja aikoja. Sitä ennen talouskasvu on edelleen hidasta rajoitustoimien lisääntymisen, taloudenpitäjien vähäisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun vuoksi. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.
Julkisen talouden alijäämä on kasvanut mittavaksi vuonna 2020 heikon suhdannetilanteen ja koronavirusepidemian vuoksi toteutettujen tukitoimien johdosta. Talous elpyy vuonna 2021, mutta julkinen talous jää taantuman jälkeen heikompaan tilaan kuin ennen epidemian alkua. Lähivuosina näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisessa taloudessa vallitsee rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.
Vuoden 2021 talousarvion määrärahat ovat 65,2 mrd. euroa. Valtion budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan noin 11,7 mrd. euroa ja valtionvelan odotetaan nousevan noin 138 mrd. euroon. Menotasoa nostavat koronavirustilanteeseen liittyvät määräaikaiset menolisäykset. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa työttömyysmenojen kasvu, laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset, valtion palkkaratkaisu sekä jo aiemmin päätetyt lisäpanostukset, kuten HX-hävittäjähankinnan arvioidut menovaikutukset.