Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportti
Maa- ja metsätalousministeriö
21.01.2021
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-393-0Tiivistelmä
Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420–430 yksilöön. Saimaannorpan suojelustrategiassa on asetettu välitavoitteeksi, että talvikannan koko kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Vaikka välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa, on tarpeen jatkaa suojelutyötä.
Kalastusrajoitusalueen pinta-alan merkittävät laajentumiset vuosina 2011 ja 2016 sekä rajoitusalueen yhtenäistäminen aukottomaksi ovat vähentäneet saimaannorppien pyydyskuolleisuutta sekä lisänneet kannan kasvunopeutta ja syntyvyyttä. Uusilla pesimäalueilla vapaaehtoinen sopimusmenettely on turvannut kuuttien elossa säilymisen. Ympärivuotinen pyydystyyppirajoitus on osoittautunut toimivaksi ja aikuisia norppia jää kalanpyydyksiin harvoin.
Syntyneiden kuuttien määrään suhteutettuna kuuttien havaittu kalanpyydyskuolleisuus on laskenut. Kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon vaikutuksesta kuuttien kokonaiskuolleisuus on vähentynyt, mutta osa kuolleisuudesta on siirtynyt verkkokalastuksen rajoitusajalta heinäkuulle. Rajoitusalueella ei havaittu kuolleen yhtään kuuttia tai aikuista norppaa verkkokalastuskiellon aikana.
Työryhmä teki kaikkiaan 35 toimenpide-esitystä. Työryhmän esityksen lähtökohtana on turvata saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään mahdollistamaan sekä kaupallinen että vapaa-ajan kalastus. Rajoitusaluetta esitetään laajennettavaksi 300 km2 aikaisempaan asetukseen nähden. Lisäksi sopimuksilla pyritään laajentamaan kalastusrajoitusaluetta 212 km2 asetuksen reuna-alueilla. Kalastusrajoitukset säilyisivät pääasiassa ennallaan. Työryhmä ei tehnyt esitystä kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon pituudesta vaan laati asiasta vaikutusarvioinnin.
Työryhmä esittää useita tutkimus- ja selvityshankkeita sekä tiedotuksen ja valvonnan kehittämistoimia. Työryhmä esittää myös sopimuskorvausten ja kaupallisille kalastajille maksettavien korvausten tason nostoa.
Kalastusrajoitusalueen pinta-alan merkittävät laajentumiset vuosina 2011 ja 2016 sekä rajoitusalueen yhtenäistäminen aukottomaksi ovat vähentäneet saimaannorppien pyydyskuolleisuutta sekä lisänneet kannan kasvunopeutta ja syntyvyyttä. Uusilla pesimäalueilla vapaaehtoinen sopimusmenettely on turvannut kuuttien elossa säilymisen. Ympärivuotinen pyydystyyppirajoitus on osoittautunut toimivaksi ja aikuisia norppia jää kalanpyydyksiin harvoin.
Syntyneiden kuuttien määrään suhteutettuna kuuttien havaittu kalanpyydyskuolleisuus on laskenut. Kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon vaikutuksesta kuuttien kokonaiskuolleisuus on vähentynyt, mutta osa kuolleisuudesta on siirtynyt verkkokalastuksen rajoitusajalta heinäkuulle. Rajoitusalueella ei havaittu kuolleen yhtään kuuttia tai aikuista norppaa verkkokalastuskiellon aikana.
Työryhmä teki kaikkiaan 35 toimenpide-esitystä. Työryhmän esityksen lähtökohtana on turvata saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään mahdollistamaan sekä kaupallinen että vapaa-ajan kalastus. Rajoitusaluetta esitetään laajennettavaksi 300 km2 aikaisempaan asetukseen nähden. Lisäksi sopimuksilla pyritään laajentamaan kalastusrajoitusaluetta 212 km2 asetuksen reuna-alueilla. Kalastusrajoitukset säilyisivät pääasiassa ennallaan. Työryhmä ei tehnyt esitystä kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon pituudesta vaan laati asiasta vaikutusarvioinnin.
Työryhmä esittää useita tutkimus- ja selvityshankkeita sekä tiedotuksen ja valvonnan kehittämistoimia. Työryhmä esittää myös sopimuskorvausten ja kaupallisille kalastajille maksettavien korvausten tason nostoa.