Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit : YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta
Reinikainen, Tapio; Lyytimäki, Jari; Finel, Nufar; Nieminen, Hanna; Nyberg, Elina (2022-06-13)
Reinikainen, Tapio
Lyytimäki, Jari
Finel, Nufar
Nieminen, Hanna
Nyberg, Elina
Ympäristöministeriö
13.06.2022
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:15Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-389-8Tiivistelmä
KEKANUA-hanke koostui kahdesta toisiinsa limittyneestä osiosta, joista ensimmäisessä koottiin Suomessa saatavilla oleva määrällinen tieto kansainvälisesti (YK-HABITAT) määriteltyihin uuden kaupunkikehityksen ohjelman (NUA) indikaattoreihin. NUA-indikaattorit on esitelty erillisenä julkaistussa Suomen maaraportissa.
Toisessa osiossa luotiin ehdotus kotimaisesta kestävää kaupunkikehitystä mittaavasta avainindikaattorisarjasta. Kestävää kaupunkikehitystä tarkasteltiin seuraavien ilmiöiden kautta: 1) ilmastonmuutos 2) luonnon monimuotoisuus 3) ilmanlaatu 4) luonnonvarat ja kiertotalous 5) vesistöjen tila 6) kemikaalit ympäristössä 7) maankäyttö ja kaupungistuminen 8) terveys ja mielenterveys 9) yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet 10) turvallisuus 11) toimeentulo 12) koulutus, tutkimus, kehitys ja yritystoiminta sekä 13) julkisen talouden kestävyys. Indikaattoreita on yhteensä 46.
Kullekin ilmiölle pyrittiin valitsemaan tiivis, mutta edustava joukko indikaattoreita yhteisen tietopohjan luomiseksi. Päämenetelmänä oli tutkimuskirjallisuuden, olemassa olevien indikaattorikokoelmien ja muiden tietolähteiden kartoitus. Lisätietoa kerättiin ja arvioita varmennettiin laaja-alaisissa työpajoissa. Indikaattoreiden kehittämisessä kunnat ovat keskeisessä asemassa. Niiden tulisikin olla mukana myös indikaattoreiden testaamisessa ja metatietomäärittelyjen laatimisessa.
Toisessa osiossa luotiin ehdotus kotimaisesta kestävää kaupunkikehitystä mittaavasta avainindikaattorisarjasta. Kestävää kaupunkikehitystä tarkasteltiin seuraavien ilmiöiden kautta: 1) ilmastonmuutos 2) luonnon monimuotoisuus 3) ilmanlaatu 4) luonnonvarat ja kiertotalous 5) vesistöjen tila 6) kemikaalit ympäristössä 7) maankäyttö ja kaupungistuminen 8) terveys ja mielenterveys 9) yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet 10) turvallisuus 11) toimeentulo 12) koulutus, tutkimus, kehitys ja yritystoiminta sekä 13) julkisen talouden kestävyys. Indikaattoreita on yhteensä 46.
Kullekin ilmiölle pyrittiin valitsemaan tiivis, mutta edustava joukko indikaattoreita yhteisen tietopohjan luomiseksi. Päämenetelmänä oli tutkimuskirjallisuuden, olemassa olevien indikaattorikokoelmien ja muiden tietolähteiden kartoitus. Lisätietoa kerättiin ja arvioita varmennettiin laaja-alaisissa työpajoissa. Indikaattoreiden kehittämisessä kunnat ovat keskeisessä asemassa. Niiden tulisikin olla mukana myös indikaattoreiden testaamisessa ja metatietomäärittelyjen laatimisessa.