Innovaatioekosysteemeillä kohti alueen yhteistä kehittämistä
Tervaniemi, Tiina (2018)
Tervaniemi, Tiina
Editoija
Tervaniemi, Tiina
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-134-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-134-7
Tiivistelmä
Erilaiset innovaatioekosysteemit ovat nousseet keskusteluun niin kaupunkien kehittämisalustoina kuin korkeakoulujen vaikuttavuuden välineinä. Ne seuraavat kansainvälistä trendiä, jossa yhteiskehittäminen, yhteiset ideoiden jakoalustat ja organisaatioiden, ihmisten ja ajatusten ekosysteemit ovat tulleet kehittämistoiminnan keskiöön. Tutkimus- ja kehittämistyössä on herätty siihen, että viisaus ei asu yksittäisessä organisaatiossa tai yksittäisen tutkijan ajatuksissa. Joukkoistamisen ja parviälyn hyödyntäminen erilaisten ongelmien ratkaisussa, etenkin niiden kaikkein pirullisempien, on tullut entistä yleisemmäksi.
Tässä on nähtävissä kaksi päätrendiä. Ensinnäkin se antaa aidosti käyttäjille, kuntalaisille, kansalaisille ja heidän kokemuksilleen mahdollisuuden tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Käyttäjälähtöisessä kehittämisessä kohderyhmät osallistetaan alusta asti mukaan kehittämistoimintaan, joka onnistuu parhaiten erilaisten monien toimijoiden verkkoalustojen kautta. Toisekseen kyse on asiantuntijuuden jakamisesta. Jokainen tuo innovaatioekosysteemiin oman osaamisensa myös muiden käyttöön ja saa samalla muiden osaamisen omaan käyttöönsä. Tämä vaatii luonnollisesti luottamusta sekä omaan osaamiseen että toisiin ihmisiin ja heiltä saatavaan tukeen. Niinpä innovaatioekosysteemit eivät synny hetkessä ja tyhjästä, ne vaativat aktiivista luottamusverkoston rakentamista, omasta osaamisesta kommunikoimista ja keskeneräisyyden sietämistä.
Parhaimmillaan innovaatioekosysteemeissä voidaan nopeiden kokeilujen kautta kehittää alulle hyviä ideoita ja testata niitä useiden tekijöiden toimesta. Tällaisia yhteiskehittämisen tilanteita ovat esimerkiksi hackathonit, design jamit ja innoleirit. Samalla on hyvä luoda yhteinen ymmärrys tavoitteille, joita näissä yhteiskehittämistapahtumissa tavoitellaan. Kerralla ei tule valmista, välillä ideat ovat toteuttamiskelvottomia ja joskus hyvät ideat ovat edellä aikaansa. Suuresta joukosta ideoita saadaan yleensä kuitenkin myös juuri tähän hetkeen toteuttamiskelpoisia testattuja ideoita ja demoja. Näille ideoille löytyy jatkojalostaja parhaimmillaan innovaatioekosysteemin kautta.
Tässä on nähtävissä kaksi päätrendiä. Ensinnäkin se antaa aidosti käyttäjille, kuntalaisille, kansalaisille ja heidän kokemuksilleen mahdollisuuden tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Käyttäjälähtöisessä kehittämisessä kohderyhmät osallistetaan alusta asti mukaan kehittämistoimintaan, joka onnistuu parhaiten erilaisten monien toimijoiden verkkoalustojen kautta. Toisekseen kyse on asiantuntijuuden jakamisesta. Jokainen tuo innovaatioekosysteemiin oman osaamisensa myös muiden käyttöön ja saa samalla muiden osaamisen omaan käyttöönsä. Tämä vaatii luonnollisesti luottamusta sekä omaan osaamiseen että toisiin ihmisiin ja heiltä saatavaan tukeen. Niinpä innovaatioekosysteemit eivät synny hetkessä ja tyhjästä, ne vaativat aktiivista luottamusverkoston rakentamista, omasta osaamisesta kommunikoimista ja keskeneräisyyden sietämistä.
Parhaimmillaan innovaatioekosysteemeissä voidaan nopeiden kokeilujen kautta kehittää alulle hyviä ideoita ja testata niitä useiden tekijöiden toimesta. Tällaisia yhteiskehittämisen tilanteita ovat esimerkiksi hackathonit, design jamit ja innoleirit. Samalla on hyvä luoda yhteinen ymmärrys tavoitteille, joita näissä yhteiskehittämistapahtumissa tavoitellaan. Kerralla ei tule valmista, välillä ideat ovat toteuttamiskelvottomia ja joskus hyvät ideat ovat edellä aikaansa. Suuresta joukosta ideoita saadaan yleensä kuitenkin myös juuri tähän hetkeen toteuttamiskelpoisia testattuja ideoita ja demoja. Näille ideoille löytyy jatkojalostaja parhaimmillaan innovaatioekosysteemin kautta.