Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö oppilashuollossa: oppilashuoltoprosessi systeemisenä palvelukokonaisuutena
Suhola, Timo (2017-01-13)
Väitöskirja
Suhola, Timo
13.01.2017
Lappeenranta University of Technology
Acta Universitatis Lappeenrantaensis
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-045-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-045-8
Tiivistelmä
Oppilashuollolla olisi virallisten periaatteiden mukaan toimiessaan suuret
mahdollisuudet ohjata ja tukea kypsyvää lasta ja hänen huoltajiaan tavoilla, jotka
johtavat niin yksilön, lähiyhteisön kuin yhteiskunnankin tasoilla näyttäytyvään
hyvinvoinnin lisääntymiseen. Keskustelut oppilaiden koulumotivaation
madaltumisesta, lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tilasta,
syrjäytymiskehityksestä sekä kasvatuksellisista haasteista ovat lisääntyvässä määrin
esillä suomalaisessa arjessa. Oppilashuolto on suurten mahdollisuuksien kenttä, joka
on noin kuudesta kahteenkymmeneen ikävuoteen saakka mukana kasvavien ja
kehittyvien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arjessa. Käsillä olevan
tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä oppilashuollon tilasta, toimivuudesta
sekä haasteista erityisesti asiakasohjautuvuuden ja monialaisen yhteistyön
toteutumisen näkökulmista.
Tämän tutkimuksen empiirinen sisältö muodostuu vuosina 2012 – 2014 toteutetun
Osuva-hankkeen työpajojen, asiakasraadin sekä survey-kyselyn avulla kerätyistä
laadullisista sekä määrällisistä arvioista. Hankkeen kohdeorganisaatioita olivat
Lappeenrannan kaupunki sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Lappeenrannan
kaupungin kasvatus- ja opetustoimen sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevien
sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi tarkennettuna tutkimuskohteina olivat
yläkoululaisten ja heidän huoltajiensa näkemykset oppilashuollon sisällöistä ja
palveluprosessin toimivuudesta.
Tutkimus osoittaa, että oppilashuoltoon liittyvillä tahoilla on eri tavoin painottuneet
näkemykset oppilashuollon keskeisimmistä periaatteista, niiden toteutustavoista sekä
osallisten rooleista. Keskeisimmät haasteet liittyvät asiakkuuden ja osallisuuden aitoon
toteutumiseen sekä ammattilaistahojen keskinäiseen työskentelyyn. Oppilashuolto
käsitteenä on useimmille jäsentymätön. Käytännön oppilashuoltotyö mielletään
reaktiiviseksi ja ongelmakeskeiseksi, eikä täten saavuta virallisia proaktiivisia
tavoitteitaan. Oppilashuoltoon poliittisella tasolla suunnattu palveluenergia näyttää
menettävän terävyytensä ja hajoavan edetessään kohti lopullista pyrkimystään:
oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin synnyttämistä. When implemented according official indications, student welfare services can deliver
significant opportunities to guide and support maturing children and his/her caretakers
in such ways, that could lead to proliferation of well-being at individual, community
and society levels. Discussions concerning pupils’ decreasing study motivation,
childrens’ and juveniles’ mental well-being, tendency of exclusion, and challenges of
rearing are more and more exposed in finnish everyday life. Student welfare services
can be seen as a potential field of opportunities, because it accompanies with the
growing and developing children’, juveniles’ and their caretakers’ everyday lives. The
meaning of this study is to gain more understanding of the state, functionality and
challenges of student welfare services especially from the student orientation and
multidisciplinary approach points of view.
The empirical contents of the study are part of Osuva-project which was carried out in
2012-2014 period. Osuva was accomplished with the city of Lappeenranta and South
Karelia Social and Health Care District (Eksote). Study’s qualitative and quantitative
materials were gathered by means of workshops, customer jury and survey. The
research subjects composed of Lappeenranta educational services and local social and
health care actors who work with children and juvenile. In addition, opinions about
functionality and quality of student welfare services were asked from upper secondary
school pupils and their parents.
The results of this study show that different participants involved to students’ welfare
activities interpret the core of pupils’ needs, and also their own roles as service
providers in many different ways. Essential challenges are attached to issues of real
pupil involvement, participation and principles of professionals’ cooperation and
common work. Defects are also found in conceptual level: student welfare is
perceived blurred and mostly deeply problem related activity. Due to this student
welfare services mostly fail to achieve its’ fundamental proactive aims. Political level
energy headed to student welfare services seem to diffuse on its way towards child’s
or juveniles everyday lives’ individual problems. Upper level willingness doesn’t lead
efficiently enough to students’ well-being.
mahdollisuudet ohjata ja tukea kypsyvää lasta ja hänen huoltajiaan tavoilla, jotka
johtavat niin yksilön, lähiyhteisön kuin yhteiskunnankin tasoilla näyttäytyvään
hyvinvoinnin lisääntymiseen. Keskustelut oppilaiden koulumotivaation
madaltumisesta, lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tilasta,
syrjäytymiskehityksestä sekä kasvatuksellisista haasteista ovat lisääntyvässä määrin
esillä suomalaisessa arjessa. Oppilashuolto on suurten mahdollisuuksien kenttä, joka
on noin kuudesta kahteenkymmeneen ikävuoteen saakka mukana kasvavien ja
kehittyvien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arjessa. Käsillä olevan
tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä oppilashuollon tilasta, toimivuudesta
sekä haasteista erityisesti asiakasohjautuvuuden ja monialaisen yhteistyön
toteutumisen näkökulmista.
Tämän tutkimuksen empiirinen sisältö muodostuu vuosina 2012 – 2014 toteutetun
Osuva-hankkeen työpajojen, asiakasraadin sekä survey-kyselyn avulla kerätyistä
laadullisista sekä määrällisistä arvioista. Hankkeen kohdeorganisaatioita olivat
Lappeenrannan kaupunki sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Lappeenrannan
kaupungin kasvatus- ja opetustoimen sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevien
sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi tarkennettuna tutkimuskohteina olivat
yläkoululaisten ja heidän huoltajiensa näkemykset oppilashuollon sisällöistä ja
palveluprosessin toimivuudesta.
Tutkimus osoittaa, että oppilashuoltoon liittyvillä tahoilla on eri tavoin painottuneet
näkemykset oppilashuollon keskeisimmistä periaatteista, niiden toteutustavoista sekä
osallisten rooleista. Keskeisimmät haasteet liittyvät asiakkuuden ja osallisuuden aitoon
toteutumiseen sekä ammattilaistahojen keskinäiseen työskentelyyn. Oppilashuolto
käsitteenä on useimmille jäsentymätön. Käytännön oppilashuoltotyö mielletään
reaktiiviseksi ja ongelmakeskeiseksi, eikä täten saavuta virallisia proaktiivisia
tavoitteitaan. Oppilashuoltoon poliittisella tasolla suunnattu palveluenergia näyttää
menettävän terävyytensä ja hajoavan edetessään kohti lopullista pyrkimystään:
oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin synnyttämistä.
significant opportunities to guide and support maturing children and his/her caretakers
in such ways, that could lead to proliferation of well-being at individual, community
and society levels. Discussions concerning pupils’ decreasing study motivation,
childrens’ and juveniles’ mental well-being, tendency of exclusion, and challenges of
rearing are more and more exposed in finnish everyday life. Student welfare services
can be seen as a potential field of opportunities, because it accompanies with the
growing and developing children’, juveniles’ and their caretakers’ everyday lives. The
meaning of this study is to gain more understanding of the state, functionality and
challenges of student welfare services especially from the student orientation and
multidisciplinary approach points of view.
The empirical contents of the study are part of Osuva-project which was carried out in
2012-2014 period. Osuva was accomplished with the city of Lappeenranta and South
Karelia Social and Health Care District (Eksote). Study’s qualitative and quantitative
materials were gathered by means of workshops, customer jury and survey. The
research subjects composed of Lappeenranta educational services and local social and
health care actors who work with children and juvenile. In addition, opinions about
functionality and quality of student welfare services were asked from upper secondary
school pupils and their parents.
The results of this study show that different participants involved to students’ welfare
activities interpret the core of pupils’ needs, and also their own roles as service
providers in many different ways. Essential challenges are attached to issues of real
pupil involvement, participation and principles of professionals’ cooperation and
common work. Defects are also found in conceptual level: student welfare is
perceived blurred and mostly deeply problem related activity. Due to this student
welfare services mostly fail to achieve its’ fundamental proactive aims. Political level
energy headed to student welfare services seem to diffuse on its way towards child’s
or juveniles everyday lives’ individual problems. Upper level willingness doesn’t lead
efficiently enough to students’ well-being.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [1036]