Selvitys kaivoslain mukaisen varausmekanismin toimivuudesta
Metsä-Simola, Klaus; Majamaa, Heikki; Sittnikow, Rabbe; Männistö, Milla (2021-06-14)
Metsä-Simola, Klaus
Majamaa, Heikki
Sittnikow, Rabbe
Männistö, Milla
Työ- ja elinkeinoministeriö
14.06.2021
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:42This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-891-2Tiivistelmä
Suomen voimassa oleva kaivoslainsäädäntö perustuu valtausjärjestelmään, jossa oikeus kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän hyödyntämiseen on kiinteistön omistuksesta riippumatta esiintymän löytäjällä.
Valtausjärjestelmän keskeisenä tavoitteena on edistää kiinteistöjen omistusoikeudesta riippumatonta kaivosmineraalien löytäjän asemaa ja luoda kannustimia malminetsintään ja kaivostoimintaan.
Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy on arvioinut selvityksessä voimassa olevaan kaivoslakiin (621/2011) sisältyvän varaussääntelyn merkitystä malminetsinnälle ja kaivostoimialalle. Selvityksessä on arvioitu myös varaussääntelyn vaikutuksia maanomistajien oikeuksiin, paikallisten elinkeinojen harjoittamiseen ja alueen maankäyttöön, saamelaisten oikeuksien toteutumiseen saamelaisten kotiseutualueella sekä varausmekanismin varallisuusoikeudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Selvitystä varten on kerätty sidosryhmäpalautetta. Selvityksessä on käsitelty lisäksi eri vaihtoehtoja kaivoslakiin sisältyvän varaussääntelyn kehittämiseksi taikka varausmekanismin poistamiseksi kokonaan.
Malminetsinnän ja kaivostoiminnan näkökulmasta kaivoslain mukainen varausilmoitus on koettu toimivana menettelynä selventää malminetsintää harjoittavien toimijoiden välistä etuoikeusjärjestystä ennen varsinaista malminetsintälupavaihetta. Varausmekanismiin liittyvällä etuoikeuden kirjaamisella kaivosviranomaisen ylläpitämään rekisteriin on myös vaikutusta, kun malminetsintää harjoittavat tahot hakevat rahoitusta malminetsintätöiden suorittamiseksi. Varausalueen maanomistajien, elinkeinonharjoittajien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta kaivoslaissa tarkoitetun varausmekanismin on koettu aiheuttavan epävarmuutta varauksen kohteena olevien alueiden tulevista käyttö- ja hallintamahdollisuuksista. Jos varausmekanismia pyritään kehittämään säilyttämällä varaus omana ilmoitusmenettelynään, kaivoslain kehittämiskohteina on mahdollista harkita varausten kohteena olevien alueiden laajuuden määrittämistä, varausten kestoa sekä osallistumis- ja valitusoikeuksien laajuutta. Jos varausta koskevien säännösten osalta harkitaan varausmekanismin poistamista kokonaan, mutta tavoitteena on kuitenkin säilyttää varausmekanismiin liittyvät malminetsintään kannustavat elementit, vaihtoehtona olisi mahdollista harkita varausmekanismin siirtämistä osaksi kaivoslain mukaista malminetsintälupamenettelyä.
Valtausjärjestelmän keskeisenä tavoitteena on edistää kiinteistöjen omistusoikeudesta riippumatonta kaivosmineraalien löytäjän asemaa ja luoda kannustimia malminetsintään ja kaivostoimintaan.
Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy on arvioinut selvityksessä voimassa olevaan kaivoslakiin (621/2011) sisältyvän varaussääntelyn merkitystä malminetsinnälle ja kaivostoimialalle. Selvityksessä on arvioitu myös varaussääntelyn vaikutuksia maanomistajien oikeuksiin, paikallisten elinkeinojen harjoittamiseen ja alueen maankäyttöön, saamelaisten oikeuksien toteutumiseen saamelaisten kotiseutualueella sekä varausmekanismin varallisuusoikeudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Selvitystä varten on kerätty sidosryhmäpalautetta. Selvityksessä on käsitelty lisäksi eri vaihtoehtoja kaivoslakiin sisältyvän varaussääntelyn kehittämiseksi taikka varausmekanismin poistamiseksi kokonaan.
Malminetsinnän ja kaivostoiminnan näkökulmasta kaivoslain mukainen varausilmoitus on koettu toimivana menettelynä selventää malminetsintää harjoittavien toimijoiden välistä etuoikeusjärjestystä ennen varsinaista malminetsintälupavaihetta. Varausmekanismiin liittyvällä etuoikeuden kirjaamisella kaivosviranomaisen ylläpitämään rekisteriin on myös vaikutusta, kun malminetsintää harjoittavat tahot hakevat rahoitusta malminetsintätöiden suorittamiseksi. Varausalueen maanomistajien, elinkeinonharjoittajien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta kaivoslaissa tarkoitetun varausmekanismin on koettu aiheuttavan epävarmuutta varauksen kohteena olevien alueiden tulevista käyttö- ja hallintamahdollisuuksista. Jos varausmekanismia pyritään kehittämään säilyttämällä varaus omana ilmoitusmenettelynään, kaivoslain kehittämiskohteina on mahdollista harkita varausten kohteena olevien alueiden laajuuden määrittämistä, varausten kestoa sekä osallistumis- ja valitusoikeuksien laajuutta. Jos varausta koskevien säännösten osalta harkitaan varausmekanismin poistamista kokonaan, mutta tavoitteena on kuitenkin säilyttää varausmekanismiin liittyvät malminetsintään kannustavat elementit, vaihtoehtona olisi mahdollista harkita varausmekanismin siirtämistä osaksi kaivoslain mukaista malminetsintälupamenettelyä.