Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2021
Ilmakunnas, Seija; Stenbacka, Rune; Martikainen, Minna; Puhakka, Mikko; Hannu, Salonen; Reinikainen, Rasmus (2021-04-20)
Ilmakunnas, Seija
Stenbacka, Rune
Martikainen, Minna
Puhakka, Mikko
Hannu, Salonen
Reinikainen, Rasmus
Työ- ja elinkeinoministeriö
20.04.2021
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:25This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-872-1Tiivistelmä
Yritystukien tutkimusjaoston toisessa vuosiraportissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin sekä pandemian johdosta yrityksille kohdistettuja tukitoimia. Raportin painopiste on yrityksille myönnetyssä avustusmuotoisessa häiriörahoituksessa, mutta siinä kuvataan myös perinteisempien yritystukien toteutunutta kehitystä.
Raportissa ns. koronatukia tarkastellaan sekä makrotalouden että yritystalouden näkökulmista. Suomessa käyttöön otettuja koronatukia vertaillaan lisäksi kansainvälisesti pyrkimyksenä löytää eroja ja yhtäläisyyksiä eri maiden välillä.
Yritysten tukemiseen poikkeusoloissa ei ollut valmista mallia. Saatujen kokemusten ja tukien perusteiden vertailun perusteella erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian yhteydessä kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä ja muuttaessa talouden rakenteita kehittämistukien osuus voi kasvaa.
Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Kustannustuki edellytti puolestaan uutta lainsäädäntöä ja tuen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan, ja tukimuodon sovittaminen yksityiskohdiltaan toimivaksi osoittautui vaikeaksi.
Raportissa ns. koronatukia tarkastellaan sekä makrotalouden että yritystalouden näkökulmista. Suomessa käyttöön otettuja koronatukia vertaillaan lisäksi kansainvälisesti pyrkimyksenä löytää eroja ja yhtäläisyyksiä eri maiden välillä.
Yritysten tukemiseen poikkeusoloissa ei ollut valmista mallia. Saatujen kokemusten ja tukien perusteiden vertailun perusteella erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian yhteydessä kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä ja muuttaessa talouden rakenteita kehittämistukien osuus voi kasvaa.
Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Kustannustuki edellytti puolestaan uutta lainsäädäntöä ja tuen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan, ja tukimuodon sovittaminen yksityiskohdiltaan toimivaksi osoittautui vaikeaksi.