Kansainvälinen vertailu kestävän kehityksen tavoitteista innovaatio- ja yrityspolitiikassa
työ- ja elinkeinoministeriö
15.04.2021
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:22This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-824-0Tiivistelmä
Työssä selvitettiin, miten tietyt maailman innovatiivisimmat maat, Alankomaat, Etelä-Korea, Israel, Iso-Britannia, Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio sekä Tanska, ovat sisällyttäneet Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet innovaatio- ja yrityspolitiikkaansa.
Selvitys kohdennettiin Suomen kannalta kiinnostaviin kestävän kehityksen teemoihin. Selvityksessä tarkasteltiin, millaisia rahoitus- ja toteutusmalleja verrokkimaat ovat kehittäneet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiselle. Erityisesti selvitettiin, mitkä ovat pääasialliset keinot ohjata julkista rahoitusta yritysten kehittämiin innovaatioihin, miten yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä edistetään, ja miten yksityistä rahoitusta mobilisoidaan. Erilliskysymyksenä tarkasteltiin koronaelvytysrahoituksen kytköksiä kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kestävän kehityksen periaatteet näkyvät innovaatio- ja yrityspolitiikassa kaikissa vertailumaissa, mutta politiikkarakenteissa ja painopisteissä on eroja. Suomen tulisi priorisoida selkeät kärkiteemat ja hyödyntää mahdollisuutensa vahvistaa asemaansa innovatiivisena kestävän kehityksen kärkimaana. Kumppanuuksiin perustuvaa ekosysteemikehitystä tulisi tukea jatkossakin. Yritysrahoituksen kriteerejä tulisi kehittää edelleen kestävän kehityksen tavoitteita huomioiden ja rahoitusta mobilisoivia toimintamalleja vahvistaa.
Selvitys kohdennettiin Suomen kannalta kiinnostaviin kestävän kehityksen teemoihin. Selvityksessä tarkasteltiin, millaisia rahoitus- ja toteutusmalleja verrokkimaat ovat kehittäneet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiselle. Erityisesti selvitettiin, mitkä ovat pääasialliset keinot ohjata julkista rahoitusta yritysten kehittämiin innovaatioihin, miten yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä edistetään, ja miten yksityistä rahoitusta mobilisoidaan. Erilliskysymyksenä tarkasteltiin koronaelvytysrahoituksen kytköksiä kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kestävän kehityksen periaatteet näkyvät innovaatio- ja yrityspolitiikassa kaikissa vertailumaissa, mutta politiikkarakenteissa ja painopisteissä on eroja. Suomen tulisi priorisoida selkeät kärkiteemat ja hyödyntää mahdollisuutensa vahvistaa asemaansa innovatiivisena kestävän kehityksen kärkimaana. Kumppanuuksiin perustuvaa ekosysteemikehitystä tulisi tukea jatkossakin. Yritysrahoituksen kriteerejä tulisi kehittää edelleen kestävän kehityksen tavoitteita huomioiden ja rahoitusta mobilisoivia toimintamalleja vahvistaa.