Selvitys osatyökykyisten Suomen mallista
Mäkinen, Hannu (2021-02-09)
Mäkinen, Hannu
Työ- ja elinkeinoministeriö
09.02.2021
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:8This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-757-1Tiivistelmä
Suomen malli keskittyisi vaikeimmassa asemassa oleviin osatyökykyisiin, jotka TE-toimistot osoittaisivat lakiin ehdotetut perusteet täyttävien joukosta. Toimijana olisi valtion liikelaitos tai valtionyhtiö. Toiminta jakautuisi palvelu- ja liiketoimintaan. Liikelaitos tarvitsisi tytäryhtiön liiketoimintaan. Osatyökykyiset ottaisi vastaan palvelutoiminto, joka varmistaisi julkisten palveluiden saamisen ja täydentävien tarpeiden täyttämisen. Liiketoiminta palkkaisi osatyökykyisen palvelutoiminnosta. Palvelutoiminnossa oltaisiin ilman työsuhdetta tai enintään vuoden määräaikaisessa työsuhteessa. Liiketoimintaan siirryttäessä osatyökykyinen tekisi pysyvän työsopimuksen koeajalla tai jälkimmäisessä tapauksessa määräaikainen sopimus vietäisiin ensin loppuun. Liiketoiminta voisi pidättyä pysyvästä työsuhteesta. Eduskunta asettaisi palvelutoimintoon tulevien enimmäismäärän ja liiketoiminnan henkilötyövuositavoitteen. Edellinen olisi korkeampi siten, että jäisi vähäinen karsimisvara mutta ei kermankuorinnan mahdollisuutta. Tavoitteena olisi osatyökykyisten työllistyminen ensisijaisesti muualle. Toinen tavoite olisi myynnin määrä. Tulospalkkiot porrastuisivat tavoitteiden olennaisuuden ja sen mukaan, miten kukin palvelu- ja liiketoiminnassa vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Hinnoittelun asianmukaisuutta varmistaisi neuvoa-antava lautakunta ja markkinaosuuksien hillintä. Budjetissa päätettäisiin osatyökykyisyyden aiheuttamasta tuottavuuden alenemasta toimijalle korvaus, jonka enimmäismäärästä säädettäisiin kuten Ruotsissa.