Pohjoisen ja itäisen Suomen junaliikenteen vaikutukset alueen elinvoimaan ja matkailun kehittämiseen
Holm, Pasi (2019-03-11)
Lataukset:
Holm, Pasi
Työ- ja elinkeinoministeriö
11.03.2019
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:19This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-407-5Tiivistelmä
Tässä selvityksessä tarkastellaan Helsinki-Kajaani -junayhteyksien vaikutuksia pääasiassa Kainuun ja Pohjois- Savon sekä niiden lähialueiden elinvoiman ja matkailun kehittämiseen. Julkisessa keskustelussa esillä olevat henkilöjunaliikennettä palvelevat miljardihankkeet eli tunnin junat Tampereelle ja Turkuun, Pisara-rata ja tunnelihanke FinEst Link saavat taakseen paljon painoarvoa. Kansantalouden kehityksen kannalta myös elinkeinoelämän kuljetusketjujen toimivuuteen – Ruotsin mallin mukaisesti – pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. On koko Suomen kansantalouden etu, että rataverkkoa kehitetään sekä henkilöliikenteen että elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta. Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen rataosuuksien merkittävä ja kasvava tavaraliikenne estää osaltaan henkilöjunaliikenteen kehittämisen Savon ja Karjalan radalla sekä Kajaanin ja Oulun välillä. Savon radalta ja Karjalan radoilta ei ole junayhteyttä, joka mahdollistaisi kokopäiväisen työskentelyn pääkaupunkiseudulla. Kainuun yöjuna mahdollistaisi työmatkaliikenteeseen soveltuvan yhteyden Savon radalta pääkaupunkiseudulle. Yöjunaliikenne Kajaaniin parantaisi Pohjois-Savon ja Kainuun matkailukeskusten saavutettavuutta. Liikenneviraston arvion mukaan Kainuun yöjunaliikenteen kustannukset olisivat noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Uutta yöjunayhteyttä ei voida ratkaista pelkästään budjettikysymyksenä. Tuen koko on perusteltua suhteuttaa: jo pelkästään Länsimetron rakennuskustannusten määrärahaylityksillä Kainuun yöjuna voisi toimia 300 vuotta.