Ihmistoiminnan vaikutukset rannikon kalojen lisääntymisalueisiin ja mahdollisuudet kunnostuksiin
Kuningas, Sanna; Veneranta, Lari; Ojanen, Hannu; Kallasvuo, Meri; Lappalainen, Antti (2019)
Kuningas, Sanna
Veneranta, Lari
Ojanen, Hannu
Kallasvuo, Meri
Lappalainen, Antti
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
27/2019
Sivut
60 s.
Luonnonvarakeskus
2019
© Luonnonvarakeskus
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-749-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-749-7
Tiivistelmä
Kalojen mäti- ja pienpoikasvaiheet ovat erityisen herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Siten kalojen lisääntymisalueilla ja lisääntymisaikaisilla olosuhteilla on erityinen merkitys koko kalakannan elinvoimaisuuden, koon ja tuotannon kannalta. Onnistunut lisääntyminen määrittää pitkälti kalastettavissa olevan kannan koon.
Koko rannikollamme on tunnistettu useita elinympäristöjä, kuten jokisuistot ja matalat suojaisat merenlahdet sekä fladat, jotka toimivat tärkeinä lisääntymisalueina kevätkutuisille talouskalalajeille, kuten ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Merikutuiselle siialle tärkeitä ovat puolestaan hiekka- ja sorapohjat. Näille rannikon alueille kohdistuu suuri määrä ihmistoimintojen aiheuttamia paineita, jotka voivat myös kumuloitua.
Kevätkutuisille talouskalalajeille tärkeistä lisääntymisalueista jokisuistot ovat voimakkaimmin ihmistoiminnan muuttamia. Jo pelkästään vesialueisiin vaikuttava rakentaminen on poistanut noin 15 % jokisuiden pinta-alasta kalojen lisääntymisaluekäytöstä. Lisäksi jokien tuoman ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä pienimuotoisten ruoppausten aiheuttamat laajat muutokset jokisuiden elinympäristöissä ovat arvion mukaan huomattavasti heikentäneet ainakin ahvenen ja hauen lisääntymismahdollisuuksia. Matalissa suojaisissa merenlahdissa vesialueisiin kohdistuva rakentaminen on vähäisempää koskien noin 3 % elinympäristön kokonaispinta-alasta. Myös veden laadun heikkenemisen aiheuttamat muutokset ovat vähemmän selviä kuin jokisuistoissa, mutta myös matalissa suojaisissa merenlahdissa etenkin ahvenen ja hauen lisääntymisolosuhteiden katsotaan heikentyneen. Vedenlaadun heikkeneminen ja elinympäristön muuttuminen eivät ole yhtä haitallisia esimerkiksi joillekin särkikaloille tai kuhalle, joiden lisääntyminen saattaa joissain tilanteissa myös hyötyä ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista.
Fladojen osalta ihmistoiminnalla on ollut kalojen lisääntymisolosuhteille haitallisia vaikutuksia mutta toisaalta ainakin Merenkurkun alueella on joissain tapauksissa onnistuttu kunnostustoimilla palauttamaan maankohoamisen vuoksi jo menetettyjä lisääntymisalueita takaisin kalojen ulottuville.
Kokonaisuudessaan ihmistoiminnalla on kuluneiden vuosikymmenten aikana ollut merkittäviä vaikutuksia rannikon talouskalojen lisääntymisalueisiin ja sitä kautta myös kalakantoihin. Raportin arviot on esitetty koko rannikon tasolla, eivätkä ne siksi ole sovellettavissa yksittäisiin jokisuistoihin, mataliin suojaisiin merenlahtiin tai fladoihin. Lisäksi vaikutussuhteiden monimutkaisuus ja tutkimus- ja seurantatiedon vähyys tekevät tarkempien arvioiden tekemisen mahdottomaksi. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tärkein ja laajakantoisin tehtävä olisi jokien ja rannikkovesien veden laadun parantaminen vesiensuojelutoimenpiteillä. Tämän lisäksi oikein kohdistetuilla kunnostustoimilla voitaisiin paljon nykyistä enemmän parantaa rannikkolajien lisääntymismahdollisuuksia.
Rannikolla toteutettavista lisääntymisalueiden kunnostusmenetelmistä ja niiden tuloksellisuudesta on hyvin niukasti tietoa ja kokemuksia tarjolla. Tiedon ja osaamisen puute lienee pääasiallinen syy kunnostushankkeiden vähäisyyteen koko rannikkoalueella. Raportin loppupuolella esitellään tiedossa olevia toteutuneita kunnostushankkeita sekä kunnostushankkeiden suunnittelussa huomioon otettavia asioita ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Koko rannikollamme on tunnistettu useita elinympäristöjä, kuten jokisuistot ja matalat suojaisat merenlahdet sekä fladat, jotka toimivat tärkeinä lisääntymisalueina kevätkutuisille talouskalalajeille, kuten ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Merikutuiselle siialle tärkeitä ovat puolestaan hiekka- ja sorapohjat. Näille rannikon alueille kohdistuu suuri määrä ihmistoimintojen aiheuttamia paineita, jotka voivat myös kumuloitua.
Kevätkutuisille talouskalalajeille tärkeistä lisääntymisalueista jokisuistot ovat voimakkaimmin ihmistoiminnan muuttamia. Jo pelkästään vesialueisiin vaikuttava rakentaminen on poistanut noin 15 % jokisuiden pinta-alasta kalojen lisääntymisaluekäytöstä. Lisäksi jokien tuoman ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä pienimuotoisten ruoppausten aiheuttamat laajat muutokset jokisuiden elinympäristöissä ovat arvion mukaan huomattavasti heikentäneet ainakin ahvenen ja hauen lisääntymismahdollisuuksia. Matalissa suojaisissa merenlahdissa vesialueisiin kohdistuva rakentaminen on vähäisempää koskien noin 3 % elinympäristön kokonaispinta-alasta. Myös veden laadun heikkenemisen aiheuttamat muutokset ovat vähemmän selviä kuin jokisuistoissa, mutta myös matalissa suojaisissa merenlahdissa etenkin ahvenen ja hauen lisääntymisolosuhteiden katsotaan heikentyneen. Vedenlaadun heikkeneminen ja elinympäristön muuttuminen eivät ole yhtä haitallisia esimerkiksi joillekin särkikaloille tai kuhalle, joiden lisääntyminen saattaa joissain tilanteissa myös hyötyä ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista.
Fladojen osalta ihmistoiminnalla on ollut kalojen lisääntymisolosuhteille haitallisia vaikutuksia mutta toisaalta ainakin Merenkurkun alueella on joissain tapauksissa onnistuttu kunnostustoimilla palauttamaan maankohoamisen vuoksi jo menetettyjä lisääntymisalueita takaisin kalojen ulottuville.
Kokonaisuudessaan ihmistoiminnalla on kuluneiden vuosikymmenten aikana ollut merkittäviä vaikutuksia rannikon talouskalojen lisääntymisalueisiin ja sitä kautta myös kalakantoihin. Raportin arviot on esitetty koko rannikon tasolla, eivätkä ne siksi ole sovellettavissa yksittäisiin jokisuistoihin, mataliin suojaisiin merenlahtiin tai fladoihin. Lisäksi vaikutussuhteiden monimutkaisuus ja tutkimus- ja seurantatiedon vähyys tekevät tarkempien arvioiden tekemisen mahdottomaksi. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tärkein ja laajakantoisin tehtävä olisi jokien ja rannikkovesien veden laadun parantaminen vesiensuojelutoimenpiteillä. Tämän lisäksi oikein kohdistetuilla kunnostustoimilla voitaisiin paljon nykyistä enemmän parantaa rannikkolajien lisääntymismahdollisuuksia.
Rannikolla toteutettavista lisääntymisalueiden kunnostusmenetelmistä ja niiden tuloksellisuudesta on hyvin niukasti tietoa ja kokemuksia tarjolla. Tiedon ja osaamisen puute lienee pääasiallinen syy kunnostushankkeiden vähäisyyteen koko rannikkoalueella. Raportin loppupuolella esitellään tiedossa olevia toteutuneita kunnostushankkeita sekä kunnostushankkeiden suunnittelussa huomioon otettavia asioita ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Collections
- Julkaisut [85546]