Nuorison hyvinvointi- ja palvelukokemukset Rovaniemellä
Kunnari, Marika (2014)
Kunnari, Marika
Editoija
Marika Kunnari
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-002-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-002-6
Tiivistelmä
Nuorison hyvinvointi- ja palvelukokemukset -selvitys on yksi Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen tuottamasta julkaisusta. Se on jatkoa hankkeen Kuntalaisten hyvinvointikokemukset Lapissa -tutkimukselle, jossa selvitettiin lappilaisten aikuisten kokemuksellista hyvinvointia. Nuorisoselvityksen tavoitteena on siten tuottaa hyvinvointitietoa koskien nuorten omia hyvinvointiin liittyviä tyytyväisyys-/tyytymättömyyskokemuksia. Lisäksi tavoitteena on tuottaa Rovaniemen kaupungin nuorisotoimen tiedontarpeen mukaisesti tietoa nuorisolle suunnattujen palvelujen saatavuuteen, laatuun ja mielenkiintoiseksi tekemiseen liittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä. Selvityksen tarkoituksena on näin ollen antaa ääni nuorten omille kokemuksille objektiivisten arvioiden sijaan. Selvityksellä tuotetaan lisäksi tietoa niistä nuorisoryhmistä, joissa tyytyväisyys-/tyytymättömyyskokemukset ovat erityisen yleisiä. Edelleen tuodaan esille rovaniemeläisten nuorten ja aikuisten välisten hyvinvointikokemusten samanlaisuudet/erilaisuudet.
Tarkastelun keskiössä ovat nuorten tyytyväisyys-/tyytymättömyyskokemukset liittyen opiskeluun, kesätyöhön/työhön, rahan riittämiseen, ihmissuhteisiin, omiin ominaisuuksiin, elintapoihin, Rovaniemen ominaisuuksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tulevaisuuden hyvinvointiin. Nuorison hyvinvointi- ja palvelukokemukset -selvityksen informantteina ovat Rovaniemen 7- ja 9- luokkalaiset, ammattiopistojen toisen vuosikurssin opiskelijat sekä lukion 2-luokkalaiset. Selvityksen aineistona olevaan nuorisokyselyyn on vastannut kaiken kaikkiaan 1345 Rovaniemellä opiskelevaa nuorta.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että nuoret kokevat opintojen osalta yleisimmin tyytymättömyyttä opintojen kuormittavuuteen, kesätyön/työn osalta palkkaukseen, rahan riittämisen osalta harrastuksiin, ihmissuhteiden osalta sukulaissuhteisiin, omien ominaisuuksiensa osalta energisyyteen, elintapojen osalta nukkumistottumuksiin, Rovaniemen ominaisuuksien osalta julkisen liikenteen toimivuuteen ja yhteiskunnan osalta ihmisten välisen suvaitsevaisuuden toteutumiseen. Kokonaisuutta tarkastellen tyytymättömimpiä eri hyvinvointisisältöihin ovat tytöt, lukiolaiset, ei harrastuksia omaavat, toisen vanhemman kanssa asuvat sekä työttömän vanhemman/työttömien vanhempien nuoret. Tätä tietoa ja aikuisten vastaavia kokemuksia koskevaa tutkimusta tarkastellen voidaan todeta, että hyvinvointivajeet näyttävät kerääntyvän ikään katsomatta naissukupuolelle, yksinhuoltajaperheille sekä työttömyydestä kärsiville perheille. Edelleen nuoria ja aikuisia tarkastellen voidaan todeta, että rovaniemeläiset nuoret kokevat aikuisia vähemmässä määrin tyytymättömyyttä eri hyvinvointisisältöihin. Ainoastaan opintojen osalta nuorten tyytyväisyys-/tyytymättömyystilanne on tulkittavissa aikuisten vastaavaa tilannetta huonommaksi.
Nuorille suunnattujen palvelujen voidaan tulkita jäävän vajaakäytölle Rovaniemellä. Kyseisiä palveluja käyttävät nuoret ovat kuitenkin yleisesti tyytyväisiä niiden saatavuuteen ja laatuun. Nuorille suunnattujen palvelujen käyttämättä jättämiseen liitetään nuorten keskuudessa seuraavia sisältöjä: 1) palvelut eivät herätä kiinnostusta, 2) palveluista ei tiedetä, 3) palvelujen sijaan valitaan kilpailevia toimintoja, 4) palvelujen imago ei ole nuorelle ”sopiva”, 5) palvelujen sisällössä koetaan olevan ongelmia ja/tai 6) palvelujen käyttöön liittyy käytännön ongelmia. Edelleen voidaan todeta, että nuoret kaipaavat selkeää, yksityiskohtaista ja esimerkiksi kouluissa tapahtuvaa tiedottamista nuorisolle suunnattujen palvelujen sisällöistä. Nuoret kaipaavat suuressa määrin myös oman äänensä esilletuloa, tuntemusta siitä, että heidän omilla näkemyksillään, toiveillaan ja mielipiteillään on merkitystä palveluja suunniteltaessa.
Tarkastelun keskiössä ovat nuorten tyytyväisyys-/tyytymättömyyskokemukset liittyen opiskeluun, kesätyöhön/työhön, rahan riittämiseen, ihmissuhteisiin, omiin ominaisuuksiin, elintapoihin, Rovaniemen ominaisuuksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tulevaisuuden hyvinvointiin. Nuorison hyvinvointi- ja palvelukokemukset -selvityksen informantteina ovat Rovaniemen 7- ja 9- luokkalaiset, ammattiopistojen toisen vuosikurssin opiskelijat sekä lukion 2-luokkalaiset. Selvityksen aineistona olevaan nuorisokyselyyn on vastannut kaiken kaikkiaan 1345 Rovaniemellä opiskelevaa nuorta.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että nuoret kokevat opintojen osalta yleisimmin tyytymättömyyttä opintojen kuormittavuuteen, kesätyön/työn osalta palkkaukseen, rahan riittämisen osalta harrastuksiin, ihmissuhteiden osalta sukulaissuhteisiin, omien ominaisuuksiensa osalta energisyyteen, elintapojen osalta nukkumistottumuksiin, Rovaniemen ominaisuuksien osalta julkisen liikenteen toimivuuteen ja yhteiskunnan osalta ihmisten välisen suvaitsevaisuuden toteutumiseen. Kokonaisuutta tarkastellen tyytymättömimpiä eri hyvinvointisisältöihin ovat tytöt, lukiolaiset, ei harrastuksia omaavat, toisen vanhemman kanssa asuvat sekä työttömän vanhemman/työttömien vanhempien nuoret. Tätä tietoa ja aikuisten vastaavia kokemuksia koskevaa tutkimusta tarkastellen voidaan todeta, että hyvinvointivajeet näyttävät kerääntyvän ikään katsomatta naissukupuolelle, yksinhuoltajaperheille sekä työttömyydestä kärsiville perheille. Edelleen nuoria ja aikuisia tarkastellen voidaan todeta, että rovaniemeläiset nuoret kokevat aikuisia vähemmässä määrin tyytymättömyyttä eri hyvinvointisisältöihin. Ainoastaan opintojen osalta nuorten tyytyväisyys-/tyytymättömyystilanne on tulkittavissa aikuisten vastaavaa tilannetta huonommaksi.
Nuorille suunnattujen palvelujen voidaan tulkita jäävän vajaakäytölle Rovaniemellä. Kyseisiä palveluja käyttävät nuoret ovat kuitenkin yleisesti tyytyväisiä niiden saatavuuteen ja laatuun. Nuorille suunnattujen palvelujen käyttämättä jättämiseen liitetään nuorten keskuudessa seuraavia sisältöjä: 1) palvelut eivät herätä kiinnostusta, 2) palveluista ei tiedetä, 3) palvelujen sijaan valitaan kilpailevia toimintoja, 4) palvelujen imago ei ole nuorelle ”sopiva”, 5) palvelujen sisällössä koetaan olevan ongelmia ja/tai 6) palvelujen käyttöön liittyy käytännön ongelmia. Edelleen voidaan todeta, että nuoret kaipaavat selkeää, yksityiskohtaista ja esimerkiksi kouluissa tapahtuvaa tiedottamista nuorisolle suunnattujen palvelujen sisällöistä. Nuoret kaipaavat suuressa määrin myös oman äänensä esilletuloa, tuntemusta siitä, että heidän omilla näkemyksillään, toiveillaan ja mielipiteillään on merkitystä palveluja suunniteltaessa.