Kyrönjoen vesistötyöt : Velvoitetarkkailu vuonna 2019
Tolonen, Mika (2020-12)
Tolonen, Mika
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
12 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-889-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-889-5
Tiivistelmä
Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Tämä on vuosiraportti vuoden 2019 tarkkailutuloksista.
Loppuvuodesta 2019 Kyrönjoen pH-tilanne oli pahin vuosikausiin, sillä vesi on ollut yhtä hapanta viimeksi vuonna 2010 tai 2011. Alim-millaan pH-arvo oli 4,9 Skatilassa vuoden suurimman virtaamahuipun jälkeen marraskuun lopussa. Ankara happamuusjakso (pH<5,5) kesti ilmeisesti koko loppuvuoden. Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetut kuivatusvedet olivat erittäin happamia aina-kin ajoittain. Malkakosken padon yläpuolisen suvanto-osuuden pohjalla oli paikoin lähes hapetonta poikkeuksellisesti ja ravinnepitoi-suudet olivat hyvin suuria. Tekojärvissä pohjan läheistä hapen puutetta esiintyi kevättalvella 2019 Liikapurossa, mutta kaikkein vähiten happea oli Pitkämön syvänteessä loppukesällä. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi suurimmat Pitkämön tekojärvessä, minkä seurauk-sena leviä oli runsaasti ja vesi sameaa.
Vuoden 2019 poikasnuottasaalis oli poikkeuksellisen pieni Kitinojalla. Vuonna 2019 sähkökalastuksen kappalemääräiset yksikkösaaliit olivat tavanomaiset, mutta massamääräiset yksikkösaaliit olivat keskimääräistä suuremmat Harjankoskella ja Rajamäenkoskella osin haukisaaliiden vuoksi. Vuonna 2019 koekalastettiin Coastal-verkoilla Österfjärdenillä ja Nordic-verkoilla Peuralassa, Kitinojalla ja Sei-näjoen Viitalassa. Österfjärdenillä verkoissa oli lukumääräisesti eniten pasuria ja massamääräisesti eniten ahventa. Särki oli selvästi runsain laji kaikilla jokipaikoilla sekä luku- että massamääräisesti. Vaellussiian kutunousun tarkkailusta luovuttiin syksyn äärevien vir-taama- ja sääolojen takia. Nahkiaistoukkien esiintyminen Mustasaaren Voitilassa ja Majornassa osoittaa, että Kyrönjoen vedenlaatu on ollut sen alaosallakin riittävää toukkien selviytymiseksi. Vuonna 2019 pyydettyjen ahventen elohopeapitoisuuden perusteella hyvän kemiallisen tilan tavoitetasoa (≤0,25 mg/kg) ei saavutettu Seinäjärvellä, ja Liikapuron tekojärvessä se saavutettiin niukasti.
Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu.
Loppuvuodesta 2019 Kyrönjoen pH-tilanne oli pahin vuosikausiin, sillä vesi on ollut yhtä hapanta viimeksi vuonna 2010 tai 2011. Alim-millaan pH-arvo oli 4,9 Skatilassa vuoden suurimman virtaamahuipun jälkeen marraskuun lopussa. Ankara happamuusjakso (pH<5,5) kesti ilmeisesti koko loppuvuoden. Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetut kuivatusvedet olivat erittäin happamia aina-kin ajoittain. Malkakosken padon yläpuolisen suvanto-osuuden pohjalla oli paikoin lähes hapetonta poikkeuksellisesti ja ravinnepitoi-suudet olivat hyvin suuria. Tekojärvissä pohjan läheistä hapen puutetta esiintyi kevättalvella 2019 Liikapurossa, mutta kaikkein vähiten happea oli Pitkämön syvänteessä loppukesällä. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi suurimmat Pitkämön tekojärvessä, minkä seurauk-sena leviä oli runsaasti ja vesi sameaa.
Vuoden 2019 poikasnuottasaalis oli poikkeuksellisen pieni Kitinojalla. Vuonna 2019 sähkökalastuksen kappalemääräiset yksikkösaaliit olivat tavanomaiset, mutta massamääräiset yksikkösaaliit olivat keskimääräistä suuremmat Harjankoskella ja Rajamäenkoskella osin haukisaaliiden vuoksi. Vuonna 2019 koekalastettiin Coastal-verkoilla Österfjärdenillä ja Nordic-verkoilla Peuralassa, Kitinojalla ja Sei-näjoen Viitalassa. Österfjärdenillä verkoissa oli lukumääräisesti eniten pasuria ja massamääräisesti eniten ahventa. Särki oli selvästi runsain laji kaikilla jokipaikoilla sekä luku- että massamääräisesti. Vaellussiian kutunousun tarkkailusta luovuttiin syksyn äärevien vir-taama- ja sääolojen takia. Nahkiaistoukkien esiintyminen Mustasaaren Voitilassa ja Majornassa osoittaa, että Kyrönjoen vedenlaatu on ollut sen alaosallakin riittävää toukkien selviytymiseksi. Vuonna 2019 pyydettyjen ahventen elohopeapitoisuuden perusteella hyvän kemiallisen tilan tavoitetasoa (≤0,25 mg/kg) ei saavutettu Seinäjärvellä, ja Liikapuron tekojärvessä se saavutettiin niukasti.
Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu.
Kokoelmat
- Raportteja [1087]