Luopajärven kesätulvien torjuntahankkeen vesistötarkkailu : Yhteenvetoraportti
Tolonen, Mika (2017-08)
Tolonen, Mika
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
08 / 2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-597-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-597-9
Tiivistelmä
Luopajärven kesätulvien ehkäisemiseksi vuosina 2011–2014 tehtyjen Matoluoman vesistöalueeseen kohdistuneiden vesistötöiden vaikutuksia Matoluoman ja Jalasjoen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin tarkkailtiin töiden ajan ja kolme vuotta niiden jälkeen. Yhtenä hankkeen tarkoituksena oli saada viljelysaikaiset runsaat sadevedet johdettua Jalasjokeen aiempaa nopeammin niin, ettei vesi nousisi pelloille ja sato kärsisi. Sen lisäksi, että hanke on ilmeisesti aikaistanut Matoluoman vedenkorkeushuippuja hieman, myös Matoluoman vedenkorkeudet hankealueen alapuolella ovat voineet nousta aiempaa korkeammalle kesäsateiden jälkeen. Luopajärven hanke ei vaikuttanut Matoluoman eikä Jalasjoen virtaamaan tai vedenkorkeuteen siinä määrin, että tarkkailua tulisi jatkaa pitempään.
Matoluoman vedenlaatu oli merkittävästi huonompi kuin Jalasjoessa jo ennen ruoppaustöiden alkua. Matoluoman vesi oli sameaa ja siinä oli suuret kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä suuri asiditeetti ja sähkönjohtavuus. Matoluoman ruoppaus kuitenkin heikensi vedenlaatua voimakkaasti. Jalasjoessa vedenlaatu heikkeni merkittävästi Matoluoman ruoppausten aikana tammi- ja helmikuussa 2012. Yksi pahimmista tilanteista oli 8.2.2012, jolloin veden kiintoainepitoisuus kasvoi Jalasjoessa Matoluoman yhtymäkohdan ohitettuaan viisinkertaiseksi, kokonaisfosforipitoisuus lähes kaksin- ja sameusarvo kolminkertaiseksi.
Matoluoman sähkökoekalastuksissa saatiin vain vähän saalista. Sähkökalastuksen saalislajit olivat Matoluomassa hauki, kivennuoliainen ja särki ja Jalasjoessa lisäksi kivisimppu, made ja salakka. Jalasjoen koeverkkokalastuksissa saaliin määrä jäi vähäiseksi erityisesti Matoluoman yhtymäkohdan alapuolella. Matoluoman yhtymäkohdan yläpuolella saaliin määrä oli kaksin- tai jopa kuusinkertainen alapuoliseen paikkaan nähden. Jalasjoen verkkosaalis Matoluoman alapuolella oli niukka jo ennen Matoluoman vesistötöitä kesällä 2010. Särki oli yleensä runsain saalislaji sekä kappale- että massamääräisesti. Saaliin vähäisyyteen vaikutti molemmilla pyyntipaikoilla se, että verkkojen pyytävyyttä heikensi verkkojen nopea ja runsas likaantuminen.
Koeravustuksissa ei saatu lainkaan rapuja. Rapu oli vähentynyt Jalasjoessa jo ennen Matoluoman vesistötöitä eikä muodostanut pyydettävää kantaa. Ilmeisesti Jalasjoen rapukanta on heikentynyt tai kokonaan tuhoutunut rapuruton vuoksi eikä ravun levinneisyys ole tämän jälkeen palautunut, vaikka rapuruttoa ei vesistössä enää esiintyisikään.
Matoluoman vedenlaatu oli merkittävästi huonompi kuin Jalasjoessa jo ennen ruoppaustöiden alkua. Matoluoman vesi oli sameaa ja siinä oli suuret kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä suuri asiditeetti ja sähkönjohtavuus. Matoluoman ruoppaus kuitenkin heikensi vedenlaatua voimakkaasti. Jalasjoessa vedenlaatu heikkeni merkittävästi Matoluoman ruoppausten aikana tammi- ja helmikuussa 2012. Yksi pahimmista tilanteista oli 8.2.2012, jolloin veden kiintoainepitoisuus kasvoi Jalasjoessa Matoluoman yhtymäkohdan ohitettuaan viisinkertaiseksi, kokonaisfosforipitoisuus lähes kaksin- ja sameusarvo kolminkertaiseksi.
Matoluoman sähkökoekalastuksissa saatiin vain vähän saalista. Sähkökalastuksen saalislajit olivat Matoluomassa hauki, kivennuoliainen ja särki ja Jalasjoessa lisäksi kivisimppu, made ja salakka. Jalasjoen koeverkkokalastuksissa saaliin määrä jäi vähäiseksi erityisesti Matoluoman yhtymäkohdan alapuolella. Matoluoman yhtymäkohdan yläpuolella saaliin määrä oli kaksin- tai jopa kuusinkertainen alapuoliseen paikkaan nähden. Jalasjoen verkkosaalis Matoluoman alapuolella oli niukka jo ennen Matoluoman vesistötöitä kesällä 2010. Särki oli yleensä runsain saalislaji sekä kappale- että massamääräisesti. Saaliin vähäisyyteen vaikutti molemmilla pyyntipaikoilla se, että verkkojen pyytävyyttä heikensi verkkojen nopea ja runsas likaantuminen.
Koeravustuksissa ei saatu lainkaan rapuja. Rapu oli vähentynyt Jalasjoessa jo ennen Matoluoman vesistötöitä eikä muodostanut pyydettävää kantaa. Ilmeisesti Jalasjoen rapukanta on heikentynyt tai kokonaan tuhoutunut rapuruton vuoksi eikä ravun levinneisyys ole tämän jälkeen palautunut, vaikka rapuruttoa ei vesistössä enää esiintyisikään.
Kokoelmat
- Raportteja [1084]