Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Luhtajoen, Lepsämänjoen ja Keravanjoen valuma-alueilla
Koppelmäki, Kari; Kaasinen, Susanna (2016-02-01)
Koppelmäki, Kari
Kaasinen, Susanna
Uudenmaan ELY-keskus
01.02.2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-311-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-311-1
Tiivistelmä
Suojavyöhykkeiden yleissuunnittelun tavoitteena on löytää ja kannustaa viljelijöitä kohdentamaan suojavyöhykkeitä vesiensuojelun
kannalta kaikkein tarpeellisimpiin kohteisiin. Yleissuunnitelmassa on kartoitettu tarpeelliset suojavyöhykekohteet Keravanjoen, Luhtajoen
ja Lepsämänjoen valuma-alueilta.
Aiempaa kevyempi hakumenettely ja korotettu tukitaso ovat lisänneet suojavyöhykkeiden suosiota Uudellamaalla. Jotta suojavyöhykkeistä
saataisiin suurin mahdollinen hyöty, tulisi niiden kohdentua vesiensuojelullisesti kaikkein tärkeimmille alueille kuten kalteville
ranta-pelloille. Kartoituksessa hyödynnettiin uutta paikkatietoaineistoa, jonka avulla pystyttiin kartoittamaan kaltevat peltolohkot. Tiedotuksessa
kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuorovaikutteisuutta lisäävää Harava-karttapalvelua.
Keravanjoen valuma-alueelle merkittiin 168 suojavyöhykkeeksi sopivaa kohdetta, joilla on yhteensä pituutta lähes 23 kilometriä. Lepsämänjoen
ja Luhtajoen valuma-alueille merkittiin 402 suojavyöhykkeeksi sopivaa kohdetta, joilla on yhteensä pituutta noin 81 kilometriä.
Suunnitelmassa esitettyjen kohteiden toteutus on vapaaehtoista.
kannalta kaikkein tarpeellisimpiin kohteisiin. Yleissuunnitelmassa on kartoitettu tarpeelliset suojavyöhykekohteet Keravanjoen, Luhtajoen
ja Lepsämänjoen valuma-alueilta.
Aiempaa kevyempi hakumenettely ja korotettu tukitaso ovat lisänneet suojavyöhykkeiden suosiota Uudellamaalla. Jotta suojavyöhykkeistä
saataisiin suurin mahdollinen hyöty, tulisi niiden kohdentua vesiensuojelullisesti kaikkein tärkeimmille alueille kuten kalteville
ranta-pelloille. Kartoituksessa hyödynnettiin uutta paikkatietoaineistoa, jonka avulla pystyttiin kartoittamaan kaltevat peltolohkot. Tiedotuksessa
kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuorovaikutteisuutta lisäävää Harava-karttapalvelua.
Keravanjoen valuma-alueelle merkittiin 168 suojavyöhykkeeksi sopivaa kohdetta, joilla on yhteensä pituutta lähes 23 kilometriä. Lepsämänjoen
ja Luhtajoen valuma-alueille merkittiin 402 suojavyöhykkeeksi sopivaa kohdetta, joilla on yhteensä pituutta noin 81 kilometriä.
Suunnitelmassa esitettyjen kohteiden toteutus on vapaaehtoista.
Kokoelmat
- Raportteja [1087]