Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset – Päijät-Hämeen seurantaryhmä : Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma
Torvela, Tiina; Muikku, Maarit (2021-10-04)
Torvela, Tiina
Muikku, Maarit
Säteilyturvakeskus
04.10.2021
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-519-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-519-9
Tiivistelmä
Vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena tullut radioaktiivisten aineiden laskeuma jakautui Suomessa epätasaisesti. Päijät-Häme kuuluu suurelta osin alueeseen, jonne laskeumaa tuli Suomessa eniten. Luonnosta saatavien ruoka-aineiden, kuten järvikalan, riistan, marjojen ja sienten, sisältämä radioaktiivinen cesium (isotooppi 137Cs) on peräisin pääasiassa tästä laskeumasta. Ihmisistä mitattu 137Cs:n määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti radioaktiivisen puoliintumisen, maa-ainesten sekoittumisen ja kerrostumisen sekä ruokavaliotottumusten muutosten seurauksena.
Elokuussa 2019 Padasjoella mitattiin yhteensä 37 henkilön kehon sisäisen radioaktiivisuuden määrä. Ryhmä koostui vuonna 1987 koostetun Päijät-Hämeen seurantaryhmän henkilöistä, joiden ruokavalio sisältää runsaasti asuinympäristönsä luonnosta kerättyjä tai pyydettyjä ruoka-aineita. Mittaukset tehtiin STUKin liikkuvan laboratorion gammaspektrometrisellä laitteistolla.
Mittaustuloksista määritettiin kehon sisältämän cesiumin aktiivisuus bequereleinä painokiloa kohti (Bq/kg). Mittausryhmän henkilöiden kehon 137Cs-aktiivisuus vaihteli välillä 1–126 Bq/kg. Erot henkilöiden ruokavalioon sisältyvien luonnontuotteiden määrissä selittivät parhaiten tulosten suuren vaihteluvälin. Lisäksi laskettiin kehon aktiivisuusmääriä vastaava referenssihenkilön sisäisen säteilyn efektiivinen annos millisieverteinä vuodessa (mSv/a). Mittausryhmän keskiarvo oli 0,04 mSv/a ja maksimi 0,3 mSv/a. Koko Suomen aikuisväestölle kehossa olevasta 137Cs:ta aiheutui vuonna 2018 keskimäärin 0,01 mSv säteilyannos (Siiskonen 2020).
Päijät-Hämeen seurantaryhmässä mitattujen 137Cs-aktiivisuuksien perusteella lasketut vuotuiset säteilyannosarviot olivat siten moninkertaiset verrattuna koko väestön vertailuarvoon. Sekin on kuitenkin vain prosentti sisäilmassa olevan radonin aiheuttamasta annoksesta, jonka arvioitiin vuonna 2018 olleen noin 4 millisievertiä vuodessa. Suomalaisten säteilyannosta vähennetäänkin tehokkaimmin pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta.
Elokuussa 2019 Padasjoella mitattiin yhteensä 37 henkilön kehon sisäisen radioaktiivisuuden määrä. Ryhmä koostui vuonna 1987 koostetun Päijät-Hämeen seurantaryhmän henkilöistä, joiden ruokavalio sisältää runsaasti asuinympäristönsä luonnosta kerättyjä tai pyydettyjä ruoka-aineita. Mittaukset tehtiin STUKin liikkuvan laboratorion gammaspektrometrisellä laitteistolla.
Mittaustuloksista määritettiin kehon sisältämän cesiumin aktiivisuus bequereleinä painokiloa kohti (Bq/kg). Mittausryhmän henkilöiden kehon 137Cs-aktiivisuus vaihteli välillä 1–126 Bq/kg. Erot henkilöiden ruokavalioon sisältyvien luonnontuotteiden määrissä selittivät parhaiten tulosten suuren vaihteluvälin. Lisäksi laskettiin kehon aktiivisuusmääriä vastaava referenssihenkilön sisäisen säteilyn efektiivinen annos millisieverteinä vuodessa (mSv/a). Mittausryhmän keskiarvo oli 0,04 mSv/a ja maksimi 0,3 mSv/a. Koko Suomen aikuisväestölle kehossa olevasta 137Cs:ta aiheutui vuonna 2018 keskimäärin 0,01 mSv säteilyannos (Siiskonen 2020).
Päijät-Hämeen seurantaryhmässä mitattujen 137Cs-aktiivisuuksien perusteella lasketut vuotuiset säteilyannosarviot olivat siten moninkertaiset verrattuna koko väestön vertailuarvoon. Sekin on kuitenkin vain prosentti sisäilmassa olevan radonin aiheuttamasta annoksesta, jonka arvioitiin vuonna 2018 olleen noin 4 millisievertiä vuodessa. Suomalaisten säteilyannosta vähennetäänkin tehokkaimmin pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta.