Koskenrinteen ergonomia : Siirtoergonomia hoitohenkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentämisessä ja työolojen parantamisessa Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:ssä
Ranta, Sari (2015)
Ranta, Sari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-108-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-108-8
Tiivistelmä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry toteuttivat yhdessä henkilöstön työssä jaksamisen, jatkamisen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen ja työolojen parantamiseen tähtäävän ja siirtoergonomiaan keskittyvän hankekokonaisuuden vuoden 2012 syksyn ja vuoden 2014 helmikuun lopun välisenä ajanjaksona. Hankekokonaisuus rakentui kahdesta osasta. Näistä tutkimus- ja vaikutusselvitystä osarahoitti Työsuojelurahasto ja koulutusosiota työeläkeyhtiö LähiTapiola. Loppurahoitus hoidettiin Koskenrinteen oman toiminnan tuotolla.
Hankkeen keskeisin työmuoto oli Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen järjestäminen Koskenrinteen vakinaiselle hoitohenkilöstölle. Lisäksi hankkeessa toteutettiin henkilöstön kuntokartoitukset, liikuntainterventioita sekä tehtiin seurantaa koetun työhyvinvoinnin, työtapaturmien, sairauksien ilmaantuvuuden ja sairauspoissaolojen kehittymisestä.
Seurantakyselyn tulosten mukaan ergonomiakorttikoulutukseen osallistuneet työntekijät pääsääntöisesti kokivat työssä jaksamisensa kohentuneen lähtötilanteen kyselyn tuloksiin verrattuna huolimatta siitä, että työvuorojen aikana toteutettavien siirtojen ja avustettavan henkilön siirtojen lukumäärä pysyi kutakuinkin samana. Siirtotekniikoiden ja liikkumisen avustamisen tekniikoiden ja kuntoutumista edistävän työotteen noudattaminen todettiin auttavan vähentämään työn sekä fyysistä että psyykkistä kuormittavuutta ja täten kohentavan työkyisyyttä ja työssä jaksamista.
Myönteinen asennoituminen siirtovälineiden käyttöä kohtaa laajeni ja työ- ja apuvälineiden hyödyntäminen siirroissa ja liikkumisen avustamisen tilanteissa lisääntyi. Projektin avulla saatiin näin, kuten tavoitteena oli, lisättyä henkilökunnan valmiuksia parantaa myös asiakas- ja asukasturvallisuutta ja kohennettua myös työolosuhteita ja työtyytyväisyyttä.
Hankkeen tavoitteena oli vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Tilastotietoihin perustuvien arviointien mukaan sekä tapaturmien että sairauspoissaolojen määrä lisääntyi. Siirtoergonomiakoulutuksen roolin ja vaikutuksen tarkempi selvittäminen tapaturmien ja sairauksien vähentäjänä edellyttäisi tutkimusasetelman ja toteutustavan ja -ajan
muokkaamista ja jatkoseurantaa.
Osaamisen kehittyminen seuranta edellyttää jatkuvaa työyhteisölähtöistä prosessikehittämistä työyhteisön kaikilla tasoilla. Organisatoristen edellytysten kehittämiseen osana toimipisteisiin valittiin ergonomiavastaavat. Asukkaiden ja omaisten osallistaminen siirtotapahtumien lisäksi toiminnan kehittämiseen ja arviointiin voi jatkossa tarjota käyttäjälähtöistä tietoa tavoitteiden suuntaisen toiminnan tueksi. Kehittämistoiminnan jatkotyöskentelyssä voi olla antoisaa hyödyntää tutkimuksellisen kehittämistoiminnan metodologiaa ja toimintatutkimuksellisia käytänteitä.
Hankkeen keskeisin työmuoto oli Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen järjestäminen Koskenrinteen vakinaiselle hoitohenkilöstölle. Lisäksi hankkeessa toteutettiin henkilöstön kuntokartoitukset, liikuntainterventioita sekä tehtiin seurantaa koetun työhyvinvoinnin, työtapaturmien, sairauksien ilmaantuvuuden ja sairauspoissaolojen kehittymisestä.
Seurantakyselyn tulosten mukaan ergonomiakorttikoulutukseen osallistuneet työntekijät pääsääntöisesti kokivat työssä jaksamisensa kohentuneen lähtötilanteen kyselyn tuloksiin verrattuna huolimatta siitä, että työvuorojen aikana toteutettavien siirtojen ja avustettavan henkilön siirtojen lukumäärä pysyi kutakuinkin samana. Siirtotekniikoiden ja liikkumisen avustamisen tekniikoiden ja kuntoutumista edistävän työotteen noudattaminen todettiin auttavan vähentämään työn sekä fyysistä että psyykkistä kuormittavuutta ja täten kohentavan työkyisyyttä ja työssä jaksamista.
Myönteinen asennoituminen siirtovälineiden käyttöä kohtaa laajeni ja työ- ja apuvälineiden hyödyntäminen siirroissa ja liikkumisen avustamisen tilanteissa lisääntyi. Projektin avulla saatiin näin, kuten tavoitteena oli, lisättyä henkilökunnan valmiuksia parantaa myös asiakas- ja asukasturvallisuutta ja kohennettua myös työolosuhteita ja työtyytyväisyyttä.
Hankkeen tavoitteena oli vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Tilastotietoihin perustuvien arviointien mukaan sekä tapaturmien että sairauspoissaolojen määrä lisääntyi. Siirtoergonomiakoulutuksen roolin ja vaikutuksen tarkempi selvittäminen tapaturmien ja sairauksien vähentäjänä edellyttäisi tutkimusasetelman ja toteutustavan ja -ajan
muokkaamista ja jatkoseurantaa.
Osaamisen kehittyminen seuranta edellyttää jatkuvaa työyhteisölähtöistä prosessikehittämistä työyhteisön kaikilla tasoilla. Organisatoristen edellytysten kehittämiseen osana toimipisteisiin valittiin ergonomiavastaavat. Asukkaiden ja omaisten osallistaminen siirtotapahtumien lisäksi toiminnan kehittämiseen ja arviointiin voi jatkossa tarjota käyttäjälähtöistä tietoa tavoitteiden suuntaisen toiminnan tueksi. Kehittämistoiminnan jatkotyöskentelyssä voi olla antoisaa hyödyntää tutkimuksellisen kehittämistoiminnan metodologiaa ja toimintatutkimuksellisia käytänteitä.