IKÄPIHA – ikäihmisten pitkäaikaispalvelujen harmonisointi maakunnissa
Tupala, Teemu; Halminen, Olli; Leskelä, Riikka-Leena; Niemelä, Pyry; Peltonen, Emmi; Hiltunen, Anna-Maria; Kaarnasaari, Anne; Linna, Miika (2020-01-13)
Tupala, Teemu
Halminen, Olli
Leskelä, Riikka-Leena
Niemelä, Pyry
Peltonen, Emmi
Hiltunen, Anna-Maria
Kaarnasaari, Anne
Linna, Miika
valtioneuvoston kanslia
13.01.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:2This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-821-2Tiivistelmä
Yhdenvertaisuus on keskeinen arvo suomalaisessa sote-palvelujärjestelmässä, ja sille on myös lainsäädännölliset perusteet. Ikääntyneiden palvelujen käytössä on alueellisia vaihteluja. Tämä johtuu ainakin osittain muusta kuin ikärakenteesta tai sairastavuudesta.
Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen nykyrakenteita ja arvioida palvelujen myöntämisperusteiden harmonisoinnin vaikutuksia palvelujen peittävyyteen ja kustannuksiin maakunnissa. Raportissa kuvataan palvelujen harmonisoitumista perustuen muutamaan maakuntaan, joissa on jo nykyisin yksi maakunnallinen järjestäjäorganisaatio sekä arvioidaan harmonisoinnin potentiaalisia vaikutuksia laskennallisesti.
Selvitys osoitti, että harmonisoinnilla olisi merkittäviä vaikutuksia sekä palvelujen peittävyyksiin että kustannuksiin. Selvityksessä tarkastellun esimerkkipalvelurakenteen mukaisesti toteutettuna harmonisointi tuottaisi nykyisellä väestörakenteella noin puolen miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt koko maan tasolla yhteen laskettuna. Laskelma on kuitenkin vain teoreettinen, koska se perustuu mallinnettuihin kustannuksiin. Lisäksi säästöjen aikaan saaminen edellyttäisi todellisuudessa mittavaa kehitystyötä palvelurakenteiden keventämiseksi.
Harmonisoituminen, jonka havaittiin jo osittain tapahtuneen palvelujaan yhdenmukaistaneissa maakunnissa, tarkoittaisi nykyistä yhdenmukaisempia palvelurakenteita ja yhdenvertaisempaa palveluihin pääsyä, mikä olisi jo itsessään arvokas lopputulos. Harmonisointi on yksi osatekijä ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävästi, mutta palvelutarpeisiin ja kustannuksiin on jatkossa pyrittävä vaikuttamaan yhtäaikaisesti monin eri tavoin.
Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen nykyrakenteita ja arvioida palvelujen myöntämisperusteiden harmonisoinnin vaikutuksia palvelujen peittävyyteen ja kustannuksiin maakunnissa. Raportissa kuvataan palvelujen harmonisoitumista perustuen muutamaan maakuntaan, joissa on jo nykyisin yksi maakunnallinen järjestäjäorganisaatio sekä arvioidaan harmonisoinnin potentiaalisia vaikutuksia laskennallisesti.
Selvitys osoitti, että harmonisoinnilla olisi merkittäviä vaikutuksia sekä palvelujen peittävyyksiin että kustannuksiin. Selvityksessä tarkastellun esimerkkipalvelurakenteen mukaisesti toteutettuna harmonisointi tuottaisi nykyisellä väestörakenteella noin puolen miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt koko maan tasolla yhteen laskettuna. Laskelma on kuitenkin vain teoreettinen, koska se perustuu mallinnettuihin kustannuksiin. Lisäksi säästöjen aikaan saaminen edellyttäisi todellisuudessa mittavaa kehitystyötä palvelurakenteiden keventämiseksi.
Harmonisoituminen, jonka havaittiin jo osittain tapahtuneen palvelujaan yhdenmukaistaneissa maakunnissa, tarkoittaisi nykyistä yhdenmukaisempia palvelurakenteita ja yhdenvertaisempaa palveluihin pääsyä, mikä olisi jo itsessään arvokas lopputulos. Harmonisointi on yksi osatekijä ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävästi, mutta palvelutarpeisiin ja kustannuksiin on jatkossa pyrittävä vaikuttamaan yhtäaikaisesti monin eri tavoin.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.