Työ, hyvinvointi ja tulevaisuus Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus
Valtioneuvoston kanslia
04.06.2018
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston julkaisusarja 17/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-591-4Tiivistelmä
Pienenä avotaloutena Suomen talous riippuu merkittävästi maailmantalouden ja kaupan kehittymisestä. Geopoliittiset riskit ovat viime vuosina kasvaneet ja pysynevät koholla. Maailmantalouden kehitys on kietoutunut politiikkaan. Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailullinen keskinäisriippuvuus on määrittävä tekijä myös tulevaisuudessa. Nyt Suomi elää noususuhdannetta. Talouskasvu on laaja-alaista ja nopeampaa kuin menneinä lähivuosina. Nopea kasvu ei kestä ikuisesti. Keskipitkälle aikavälille ennustettu talouskasvu Suomessa on historiaan nähden vähäistä. Julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen vaimean talouskehityksen, teollisuuden rakennemuutoksen ja ikääntymisen vuoksi. Velkaantuminen jatkuu seuraavalla vuosikymmenellä. Talouskasvu ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia, vaan työllisyysasteen täytyy nousta ja julkisen palvelutuotannon tehostua. Korkeat velkamäärät altistavat odottamattomille shokeille, myös Suomessa. Politiikkavalintojen keskeisin haaste syntyy trilemmasta: haluamme hyvät kannusteet työn tekemiseen, pohjoismaisen turvaverkon ja kestävän julkisen talouden. On hyvin vaikea tasapainottaa kaikkia kolmea tavoitetta. Toisaalta työllisyys on keskeistä köyhyyden poistamisessa. Työuria täytyy pidentää alusta, keskeltä ja lopusta ja kohtaantoa parantaa. Osaaminen, luova tuho ja kilpailu ovat tuottavuuskasvun keskiössä. Pitkällä aikavälillä tuottavuus määrittää elintason. Tiedolla johtamisen merkitys kasvaa, kun hallinto uudistuu mm. soten myötä.