Digitalisaatio muuttaa maailmaa – tarvitaanko politiikan tueksi uusia mittareita?
Kotiranta, Annu; Koski, Heli; Pajarinen, Mika; Rouvinen, Petri; Ylhäinen, Ilkka (2017-04-28)
Kotiranta, Annu
Koski, Heli
Pajarinen, Mika
Rouvinen, Petri
Ylhäinen, Ilkka
valtioneuvoston kanslia
28.04.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-417-7Tiivistelmä
Pilvipalvelujen, tekoälyn ja muiden digitalisaation uusien ilmentymien myötä olemme astumassa digitalisaation toiselle aikakaudelle, mikä haastaa talouspolitiikan ja sitä tukevan mittauksen. Bruttokansantuotteen (bkt:n) mittausperiaatteet ovat sinänsä käypiä myös digitaloudessa mutta käytännön toteutuksessa monet digitalisaation ilmentymät on toistaiseksi huomioitu puutteellisesti. Digitalisaation johdosta bruttokansantuotteen
vuosimuutokset ovat tulleet aliarvioiduiksi viime aikoina.
Bkt:n ja materiaalisen hyvinvoinnin mittaushaasteet liittyvät viiteen asiakokonaisuuteen:
1. digitalisaatioon liittyvien hintojen sekä toisaalta tarjonnan määrän, laadun ja kirjon nopeisiin muutoksiin,
2. erikoistuneiden välikäsien vähäisempään merkitykseen mm. verkossa tapahtuvan itsepalvelun myötä,
3. ilmaisten ja mainosrahoitteisten verkkopalvelujen laajenevaan käyttöön,
4. monikansallisten yritysten vero-optimointi erityisesti aineettomiin tuotannontekijöihin liittyen sekä
5. nousevaan alusta-, jakamis- ja keikkatalouteen, jossa yksityishenkilöt saattavat olla samanaikaisesti sekä tuottajina että kuluttajina.
Edellä mainitut kohdat 2–5 nakertavat veropohjaa; kohtien 1–3 johdosta indeksoidut sosiaalietuudet saattavat nousta tarpeettoman nopeasti.
Työtä digitalisaation vaikutusten huomioimiseksi bkt:n mittaamisessa on jatkettava ja on syytä harkita täydentävää satelliittikirjanpitoa. Bkt:n ohella tarvitaan myös täydentäviä hyvinvointimittareita.
vuosimuutokset ovat tulleet aliarvioiduiksi viime aikoina.
Bkt:n ja materiaalisen hyvinvoinnin mittaushaasteet liittyvät viiteen asiakokonaisuuteen:
1. digitalisaatioon liittyvien hintojen sekä toisaalta tarjonnan määrän, laadun ja kirjon nopeisiin muutoksiin,
2. erikoistuneiden välikäsien vähäisempään merkitykseen mm. verkossa tapahtuvan itsepalvelun myötä,
3. ilmaisten ja mainosrahoitteisten verkkopalvelujen laajenevaan käyttöön,
4. monikansallisten yritysten vero-optimointi erityisesti aineettomiin tuotannontekijöihin liittyen sekä
5. nousevaan alusta-, jakamis- ja keikkatalouteen, jossa yksityishenkilöt saattavat olla samanaikaisesti sekä tuottajina että kuluttajina.
Edellä mainitut kohdat 2–5 nakertavat veropohjaa; kohtien 1–3 johdosta indeksoidut sosiaalietuudet saattavat nousta tarpeettoman nopeasti.
Työtä digitalisaation vaikutusten huomioimiseksi bkt:n mittaamisessa on jatkettava ja on syytä harkita täydentävää satelliittikirjanpitoa. Bkt:n ohella tarvitaan myös täydentäviä hyvinvointimittareita.