Demokraattiset innovaatiot Suomessa – Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla
Christensen, Henrik Serup; Jäske, Maija; Setälä, Maija; Laitinen, Elias (2016-12-12)
Christensen, Henrik Serup
Jäske, Maija
Setälä, Maija
Laitinen, Elias
valtioneuvoston kanslia
12.12.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 56/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-314-9Tiivistelmä
Tutkimusraportissa luodaan katsaus kansalaisten osallistumista laajentavien ja syventävien demokraattisten innovaatioiden käyttöön ja vaikutuksiin Suomessa kansallisella ja paikallisella tasolla. Raportissa hyödynnetään monia erilaisia aineistoja, muun muassa vuoden 2015 kansallista vaalitutkimusta.
Kansalaisaloite on merkittävin demokraattinen innovaatio kansallisella tasolla. Vaalitutkimuskyselyn mukaan jopa noin kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden kansalaisaloitteen. Kansalaisaloite näyttäisi aktivoivan myös sellaisia ryhmiä, jotka ovat muutoin poliittisesti passiivisia, erityisesti nuoria. Merkittävä tekijä aloitteiden suosiossa on kansainvälisestikin poikkeuksellinen, oikeusministeriön tarjoama allekirjoitusten keräysalusta www.kansalaisaloite.fi. Vaikka aloitteilla on toistaiseksi ollut melko rajallisesti vaikutuksia lainsäädäntöön, esimerkiksi vaalitutkimuskyselyyn vastanneiden selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että aloitemahdollisuus parantaa suomalaista demokratiaa.
Kunnissa on käytössä suuri joukko erilaisia osallistumisinstrumentteja, joista osaan kutsutaan ja osa on vapaasti käytettävissä. Erityisesti vapaasti käytössä olevissa instrumenteissa on vaarana osallistumisen kasautuminen perinteisten osallistumista ennustavien taustatekijöiden kuten koulutuksen ja poliittisen kiinnostuksen mukaan. Kuten kansalaisaloitteenkin kohdalla on havaittu, uudet sähköiset osallistumismahdollisuudet puhuttelevat erityisesti nuoria. Kuntalaisten osallistumisella on sitä enemmän vaikutusta päätöksiin, mitä suppeammasta ja konkreettisemmasta asiasta on kyse. Lopuksi raportissa todetaan, että uudet osallistumismuodot vahvistaisivat demokratiaa vielä nykyistä enemmän, jos panostettaisiin enemmän kansalaisten ehdotusten läpinäkyvään ja vuorovaikutteiseen käsittelyyn.
Kansalaisaloite on merkittävin demokraattinen innovaatio kansallisella tasolla. Vaalitutkimuskyselyn mukaan jopa noin kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden kansalaisaloitteen. Kansalaisaloite näyttäisi aktivoivan myös sellaisia ryhmiä, jotka ovat muutoin poliittisesti passiivisia, erityisesti nuoria. Merkittävä tekijä aloitteiden suosiossa on kansainvälisestikin poikkeuksellinen, oikeusministeriön tarjoama allekirjoitusten keräysalusta www.kansalaisaloite.fi. Vaikka aloitteilla on toistaiseksi ollut melko rajallisesti vaikutuksia lainsäädäntöön, esimerkiksi vaalitutkimuskyselyyn vastanneiden selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että aloitemahdollisuus parantaa suomalaista demokratiaa.
Kunnissa on käytössä suuri joukko erilaisia osallistumisinstrumentteja, joista osaan kutsutaan ja osa on vapaasti käytettävissä. Erityisesti vapaasti käytössä olevissa instrumenteissa on vaarana osallistumisen kasautuminen perinteisten osallistumista ennustavien taustatekijöiden kuten koulutuksen ja poliittisen kiinnostuksen mukaan. Kuten kansalaisaloitteenkin kohdalla on havaittu, uudet sähköiset osallistumismahdollisuudet puhuttelevat erityisesti nuoria. Kuntalaisten osallistumisella on sitä enemmän vaikutusta päätöksiin, mitä suppeammasta ja konkreettisemmasta asiasta on kyse. Lopuksi raportissa todetaan, että uudet osallistumismuodot vahvistaisivat demokratiaa vielä nykyistä enemmän, jos panostettaisiin enemmän kansalaisten ehdotusten läpinäkyvään ja vuorovaikutteiseen käsittelyyn.