Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa
Kettunen, Pekka; Sandberg, Siv; Fredriksson, Cecilia (2016-09-20)
Kettunen, Pekka
Sandberg, Siv
Fredriksson, Cecilia
valtioneuvoston kanslia
20.09.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-287-6Tiivistelmä
Raportissa tarkastellaan kahdeksan EU-maan hallintojärjestelmiä kokonaisuudessaan, sekä tarkemmin valtioneuvostotason alaista virastorakennetta. Selvityksessä vertaillaan mm. valtionhallinnon virastorakenteen muutosmekanismeja, virastorakennetta sekä valtionhallinnon jakautumista hierarkkisiin tasoihin.
Selvityksen kohdemaat ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Alankomaat, Viro, Kroatia ja Portugali. Tuloksia analysoidaan suhteessa Suomen hallintoon ja sen kehittämiseen. Selvitys perustuu tutkimuskirjallisuuteen, dokumenttiaineistoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin.
Hallintojärjestelmät vaihtelevat merkittävästi tarkastelumaiden välillä. Vertailu päätyy viiteen johto-päätökseen:
1. Valtion virastorakenteen muuttaminen on hankalampaa Suomessa kuin muissa Pohjois-maissa, koska useimpien virastojen asemasta säädetään lailla, muissa Pohjoismaissa asetuksella tai ministeriön päätöksellä.
2. Erillisvirastojen lukumäärä on vähentynyt tuntuvasti kaikissa tarkastelumaissa.
3. Valtion paikallis- ja aluehallinto on voimakkaan muutoksen alaisena.
4. Valtionhallinnon uudistuksissa trendinä on siirtyminen itsenäisistä valtion paikallis- ja alue-hallintoviranomaisista kohti valtakunnallisia virastoja, jotka itse päättävät omasta paikallis- ja alueorganisaatiostaan.
5. Ministeriö- ja sektorijako ohjaa virastorakennetta voimakkaasti. Monialaiset virastot ovat poikkeuksia tarkastelumaissa.
Selvityksen kohdemaat ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Alankomaat, Viro, Kroatia ja Portugali. Tuloksia analysoidaan suhteessa Suomen hallintoon ja sen kehittämiseen. Selvitys perustuu tutkimuskirjallisuuteen, dokumenttiaineistoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin.
Hallintojärjestelmät vaihtelevat merkittävästi tarkastelumaiden välillä. Vertailu päätyy viiteen johto-päätökseen:
1. Valtion virastorakenteen muuttaminen on hankalampaa Suomessa kuin muissa Pohjois-maissa, koska useimpien virastojen asemasta säädetään lailla, muissa Pohjoismaissa asetuksella tai ministeriön päätöksellä.
2. Erillisvirastojen lukumäärä on vähentynyt tuntuvasti kaikissa tarkastelumaissa.
3. Valtion paikallis- ja aluehallinto on voimakkaan muutoksen alaisena.
4. Valtionhallinnon uudistuksissa trendinä on siirtyminen itsenäisistä valtion paikallis- ja alue-hallintoviranomaisista kohti valtakunnallisia virastoja, jotka itse päättävät omasta paikallis- ja alueorganisaatiostaan.
5. Ministeriö- ja sektorijako ohjaa virastorakennetta voimakkaasti. Monialaiset virastot ovat poikkeuksia tarkastelumaissa.