Suomi globaaleissa arvoketjuissa
Ali-Yrkkö, Jyrki; Sinko, Pekka; Rouvinen, Petri; Tuhkuri, Joonas (2016-11-30)
Ali-Yrkkö, Jyrki
Sinko, Pekka
Rouvinen, Petri
Tuhkuri, Joonas
valtioneuvoston kanslia
30.11.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-285-2Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan Suomen asemaa globaaleissa arvoketjuissa kansainvälisen panos–tuotos-aineiston avulla. Tulosten mukaan välituotteiden osuus Suomen viennistä, noin kolmeneljäsosaa, on suurempi kuin useimmissa muissa maissa. Ulkomaisen arvonlisäyksen osuus Suomen vientituotannossa on kansainvälistä keskitasoa, mutta on kasvanut keskimääräistä nopeammin. Ulkomaisen arvonlisäyksen suurempi osuus merkitsee, että viennin kyky synnyttää talouskasvua on keskimäärin heikentynyt. Kotimaisen arvonlisän osuus on alentunut erityisen voimakkaasti polttoaineita jalostavassa teollisuudessa. sekä metallinjalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus on Suomen teollisuudessa supistunut enemmän kuin Ruotsissa. Arvonlisäpohjainen analyysi muuttaa kuvaa Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja taloutemme kansainvälistä riippuvuussuhteista. Analyysin perusteella Suomen talouskasvu on vahvasti riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltain loppukysynnästä. Runsaat 10 prosenttia Suomen arvonlisäpohjaisesti mitatusta viennistä päätyy lopulta Kiinaan ja lähes saman verran USA:n. EU-28 maiden yhteenlaskettu loppukysyntä on kuitenkin edelleen näitä yksittäisiä maita merkittävämpi.