Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käsityksiä hyvästä soiton- ja laulunopettajasta
Pesonen, Raija (2017)
Pesonen, Raija
Karelia-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-213-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-213-0
Tiivistelmä
Hyvää opettajaa on määritelty eri aikoina eri tavoin. Vaikka hyvään opettajaan liittyviä tutkimuksia on laadittu, hyvään musiikinopettajaan liittyvistä tutkimuksista on puute. Tämän lisensiaatintutkimuksen tavoitteena oli tuottaa teoreettista ja empiiristä tietoa ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogeiksi opiskelevien opiskelijoiden käsityksistä hyvästä soiton- ja laulunopettajasta. Käytännön tavoitteena oli syventää hyvään soiton- ja laulunopettajaan liittyvää arkitietoa tutkimustiedolla.
Tutkimusaineisto koostui musiikkipedagogiopiskelijoiden kirjoittamista esseistä, jotka opiskelijat kirjoittivat opintojensa eri vaiheissa. Aineisto analysoitiin fenomenografiaa soveltaen, ja aineiston avulla muodostettiin kuusi ylätason kategoriaa ja näille keski- ja alatason kategorioita kuvaamaan hyvää soiton- ja laulunopettajaa. Aineiston perusteella tarkasteltiin myös musiikkipedagogiopiskelijoiden hyvä soitonopettaja ja -laulunopettaja -käsitysten kvantitatiivista ja kvalitatiivista muuttumista opintojen edetessä. Aineistosta muodostettuja kategorioita hyödyntäen laadittiin kyselylomake, jonka avulla selvitettiin muodostettujen kategorioiden siirrettävyyttä myöhemmin opintonsa aloittaneiden musiikkipedagogiopiskelijoiden keskuudessa. Muodostetut
kategoriat ovat tämän lisensiaatintutkimuksen kvalitatiivinen tulos ja opiskelijoiden hyvä soitonopettaja ja laulunopettaja –mainintojen sijoittuminen näihin kategorioihin sen kvantitatiivinen tulos. Kaikki kategoriat ovat yhtä tärkeitä suhteessa toisiinsa, eikä mikään niistä riitä yksinään kuvaamaan hyvää soiton- ja laulunopettajaa.
Tämän kasvatustieteen lisensiaatintutkimuksen tutkimustulosten ja niiden perusteella muodostuvan arkitiedon avulla on mahdollista kehittää musiikkipedagogien koulutusta. Myös muun kuin musiikkialan yksittäiset opettajat voivat hyödyntää tuloksia ja pohtia omaa opettajuuttaan, vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan opettajina.
Tutkimusaineisto koostui musiikkipedagogiopiskelijoiden kirjoittamista esseistä, jotka opiskelijat kirjoittivat opintojensa eri vaiheissa. Aineisto analysoitiin fenomenografiaa soveltaen, ja aineiston avulla muodostettiin kuusi ylätason kategoriaa ja näille keski- ja alatason kategorioita kuvaamaan hyvää soiton- ja laulunopettajaa. Aineiston perusteella tarkasteltiin myös musiikkipedagogiopiskelijoiden hyvä soitonopettaja ja -laulunopettaja -käsitysten kvantitatiivista ja kvalitatiivista muuttumista opintojen edetessä. Aineistosta muodostettuja kategorioita hyödyntäen laadittiin kyselylomake, jonka avulla selvitettiin muodostettujen kategorioiden siirrettävyyttä myöhemmin opintonsa aloittaneiden musiikkipedagogiopiskelijoiden keskuudessa. Muodostetut
kategoriat ovat tämän lisensiaatintutkimuksen kvalitatiivinen tulos ja opiskelijoiden hyvä soitonopettaja ja laulunopettaja –mainintojen sijoittuminen näihin kategorioihin sen kvantitatiivinen tulos. Kaikki kategoriat ovat yhtä tärkeitä suhteessa toisiinsa, eikä mikään niistä riitä yksinään kuvaamaan hyvää soiton- ja laulunopettajaa.
Tämän kasvatustieteen lisensiaatintutkimuksen tutkimustulosten ja niiden perusteella muodostuvan arkitiedon avulla on mahdollista kehittää musiikkipedagogien koulutusta. Myös muun kuin musiikkialan yksittäiset opettajat voivat hyödyntää tuloksia ja pohtia omaa opettajuuttaan, vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan opettajina.