Regionalization and its effects in Finland – a regional AGE modelling analysis
Honkatukia, Juha; Kinnunen, Jouko; Ahokas, Jussi; Simola, Antti; Tamminen, Saara (2013-04-10)
Honkatukia, Juha
Kinnunen, Jouko
Ahokas, Jussi
Simola, Antti
Tamminen, Saara
VATT Institute for Economic Research Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
10.04.2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-067-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-067-0
Tiivistelmä
Alueellinen rakennemuutos on yksi suurimmista julkisen sektorin kohtaamista haasteista monissa EU-maissa. Suomen kaltaisissa maissa, joissa julkisella sektorilla on keskeinen rooli koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluiden järjestämisessä, rakennemuutoksesta tulee nopeasti fiskaalinen ongelma. Keskeisenä tekijänä julkisen kysynnän ja alueiden potentiaalisessa kasvussa on demografia. Ikääntyminen toisaalta lisää vanhuuteen liittyvien palveluiden kysyntää ja toisaalta vähentää työn tarjontaa, mikä rajoittaa useiden alueiden kasvupotentiaaleja.
Valtion aluepoliittiset keinot koostuvat suorista tuista alueille sekä valtionosuuksien tasausjärjestelmästä, joka siirtää verotuloja rikkaammilta kunnilta köyhemmille. Suorien tukimaksujen hyvinvointikustannukset saattavat olla huomattavat. Tämän vuoksi on pyritty suosimaan keinoja, joilla ei ole vaikutuksia julkiseen kulutukseen. Olemme tutkineet yhtä keinoa alueellisen rakennemuutoksen tasaamiseksi eli alueellistamista, jossa siirretään tiettyjä julkisen sektorin toimintoja pääkaupunkiseudulta muille aluille. Köyhempien kuntien talouden kohenemisen tulisi myös vähentää valtionosuusjärjestelmän kautta tapahtuvaa varojen siirtoa.
Tämä tutkimus pyrkii arvioimaan alueellistamisen taloudelliset vaikutukset viime vuosina ja lähitulevaisuudessa. Se liittyy meneillään olevaan valtion hallinnon ja aluehallinnon välisten rahoitussuhteiden evaluointiin.
Käytännössä alueellistaminen on tarkoittanut keskushallinnon työpaikkojen uudelleen sijoittamista. Pystyimme kartoittamaan siirtyneet työpaikat melko tarkasti, ja pystyimme myös arvioimaan kuinka moni työntekijä todellisuudessa muutti työpaikan mukana. Lisäksi pystyimme laskemaan julkisen vallan siirrot paikallishallinnoille kuntatasolla. Jotta pystyimme arvioimaan kaikki vaikutukset aluetalouksille, laajensimme tarkastelua ottamaan huomioon mukana muuttavien perheiden keskimääräisen koon ja ikärakenteen. Tällä tavalla pystyimme arvioimaan alueellistamisen vaikutukset julkisten palveluiden kysynnän muutoksille aluetasolla sekä vaikutukset alueiden väestökehitykseen, työn tarjontaan sekä julkisten sektoreiden budjettien tasapainoon.
Analysoimme alueellistamista Suomessa kahdenkymmenen maakunnan tasolla käyttämällä dynaamista ja alueellista yleisen tasapainon mallia VERM:iä. Johtopäätöksenä voimme todeta, että alueellistamisen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle negatiiviset – kansantuote ja työllisyys laskevat, julkisen sektorin alijäämä kasvaa ja valtion maksut kunnille kasvavat. Vaikutukset ovat kuitenkin määrällisesti pieniä. Arvioimme BKT:n kumulatiiviseksi laskuksi vuoteen 2018 mennessä vajaa 0.05 %. Alueellisten erojen tasoittamisessa politiikalla on kuitenkin suotuisia vaikutuksia. Havaitsimme myös, että vaikka alueellistaminen on hyödyttänyt joitain alueita, se on myös sisältänyt resurssien tehotonta käyttöä erityisesti siirtymäkauden aikana.
Valtion aluepoliittiset keinot koostuvat suorista tuista alueille sekä valtionosuuksien tasausjärjestelmästä, joka siirtää verotuloja rikkaammilta kunnilta köyhemmille. Suorien tukimaksujen hyvinvointikustannukset saattavat olla huomattavat. Tämän vuoksi on pyritty suosimaan keinoja, joilla ei ole vaikutuksia julkiseen kulutukseen. Olemme tutkineet yhtä keinoa alueellisen rakennemuutoksen tasaamiseksi eli alueellistamista, jossa siirretään tiettyjä julkisen sektorin toimintoja pääkaupunkiseudulta muille aluille. Köyhempien kuntien talouden kohenemisen tulisi myös vähentää valtionosuusjärjestelmän kautta tapahtuvaa varojen siirtoa.
Tämä tutkimus pyrkii arvioimaan alueellistamisen taloudelliset vaikutukset viime vuosina ja lähitulevaisuudessa. Se liittyy meneillään olevaan valtion hallinnon ja aluehallinnon välisten rahoitussuhteiden evaluointiin.
Käytännössä alueellistaminen on tarkoittanut keskushallinnon työpaikkojen uudelleen sijoittamista. Pystyimme kartoittamaan siirtyneet työpaikat melko tarkasti, ja pystyimme myös arvioimaan kuinka moni työntekijä todellisuudessa muutti työpaikan mukana. Lisäksi pystyimme laskemaan julkisen vallan siirrot paikallishallinnoille kuntatasolla. Jotta pystyimme arvioimaan kaikki vaikutukset aluetalouksille, laajensimme tarkastelua ottamaan huomioon mukana muuttavien perheiden keskimääräisen koon ja ikärakenteen. Tällä tavalla pystyimme arvioimaan alueellistamisen vaikutukset julkisten palveluiden kysynnän muutoksille aluetasolla sekä vaikutukset alueiden väestökehitykseen, työn tarjontaan sekä julkisten sektoreiden budjettien tasapainoon.
Analysoimme alueellistamista Suomessa kahdenkymmenen maakunnan tasolla käyttämällä dynaamista ja alueellista yleisen tasapainon mallia VERM:iä. Johtopäätöksenä voimme todeta, että alueellistamisen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle negatiiviset – kansantuote ja työllisyys laskevat, julkisen sektorin alijäämä kasvaa ja valtion maksut kunnille kasvavat. Vaikutukset ovat kuitenkin määrällisesti pieniä. Arvioimme BKT:n kumulatiiviseksi laskuksi vuoteen 2018 mennessä vajaa 0.05 %. Alueellisten erojen tasoittamisessa politiikalla on kuitenkin suotuisia vaikutuksia. Havaitsimme myös, että vaikka alueellistaminen on hyödyttänyt joitain alueita, se on myös sisältänyt resurssien tehotonta käyttöä erityisesti siirtymäkauden aikana.
Tutkimusteema
Local public economics, Kunnallistalous, Public services, Julkiset palvelut, Regional development, Aluekehitys, Policy analysis and modelling, Päätöksenteon tuki ja mallintaminen
JEL
R130 - General Equilibrium and Welfare Economic Analysis of Regional Economies, R530 - Public Facility Location Analysis; Public Investment and Capital Stock
Avainsanat
regionalization, alueellistaminen, regional policies, aluepolitiikka, structural change, rakennemuutos
Kokoelmat
- VATT Working Papers [164]