Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa
Miettunen, Tuuli (2020-12-01)
Miettunen, Tuuli
opetus- ja kulttuuriministeriö
01.12.2020
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:29This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-832-8Tiivistelmä
Selvitys tarkastelee saamelaistietoa perusopetuksen oppimateriaaleissa. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa oppimateriaalien saamelaistiedon määrästä ja laadusta Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamalle saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmälle. Tarkastelun kohteena ovat vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden mukaiset suomen- ja ruotsinkieliset oppimateriaalit, yhteensä 547 nimikettä.
Selvityksen perusteella saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Selvityksessä eritellään oppiainekohtaisia huomioita oppimateriaalien saamelaistiedosta. Eri oppiaineissa toistuu saamelaistiedon painottuminen nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielten ja kulttuurien pelkistäminen yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi. Saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi saamelaistietoa käsiteltiin ei-saamelaisen oppilaan lukijapositiosta käsin, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarpeet saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jäävät huomiotta. Oppiainekohtaisten huomioiden perusteella selvityksessä esitetään viisi oppiainerajat ylittävää kehittämiskohdetta.
Selvityksen perusteella saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Selvityksessä eritellään oppiainekohtaisia huomioita oppimateriaalien saamelaistiedosta. Eri oppiaineissa toistuu saamelaistiedon painottuminen nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielten ja kulttuurien pelkistäminen yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi. Saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi saamelaistietoa käsiteltiin ei-saamelaisen oppilaan lukijapositiosta käsin, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarpeet saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jäävät huomiotta. Oppiainekohtaisten huomioiden perusteella selvityksessä esitetään viisi oppiainerajat ylittävää kehittämiskohdetta.