Yhteistä perintöämme vaalien – Vi värnar om vårt gemensamma arv
Opetus- ja kulttuuriministeriö
15.12.2016
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:43This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-439-9Tiivistelmä
Kansallisen maailmanperintöstrategian toimeenpanosuunnitelmassa konkretisoidaan valtioneuvoston periaatepäätöksellään 16.4.2015 hyväksymän kansallisen maailmanperintöstrategian 2015-2025 tavoitteet ja toimenpiteet. Maailmanperintöstrategian mukaan Suomi on vastuullinen maailmanperintövaikuttaja, jonka maailmanperintökohteet toimivat suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Maailmanperintökohteet ovat kaikkien yhteistä elävää perintöä, josta jokainen voi päästä osalliseksi.
Toimeenpanosuunnitelma jakautuu strategian mukaisesti viiteen päälinjaukseen: Suomen maailmanperintöpolitiikka, maailmanperintökohteiden säilyttäminen, voimavarat ja osaaminen, maailmanperintötietoisuus ja kohteiden esittely sekä yhteisöt.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista kuusi edustaa kulttuuriperintöä ja yksi luonnonperintöä. Tämä edellyttää yhteistyötä valtionhallinnon eri toimijoiden kesken. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat myös strategian toimeenpanon onnistumisen edellytykset, joka koskee valtion lisäksi erityisesti maailmanperintökohteen vastuutahoa ja sen sidosryhmiä. Maailmanperintökohteet ovat alueensa voimavara, jotka yhtäältä toimivat vetovoimaisina matkailukohteina edistäen osaltaan alueen elinkeinotoimintaa. Toisaalta kohteet ovat myös monimuotoisia oppimisympäristöjä, ja tukevat kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista.
Toimeenpanosuunnitelma jakautuu strategian mukaisesti viiteen päälinjaukseen: Suomen maailmanperintöpolitiikka, maailmanperintökohteiden säilyttäminen, voimavarat ja osaaminen, maailmanperintötietoisuus ja kohteiden esittely sekä yhteisöt.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista kuusi edustaa kulttuuriperintöä ja yksi luonnonperintöä. Tämä edellyttää yhteistyötä valtionhallinnon eri toimijoiden kesken. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat myös strategian toimeenpanon onnistumisen edellytykset, joka koskee valtion lisäksi erityisesti maailmanperintökohteen vastuutahoa ja sen sidosryhmiä. Maailmanperintökohteet ovat alueensa voimavara, jotka yhtäältä toimivat vetovoimaisina matkailukohteina edistäen osaltaan alueen elinkeinotoimintaa. Toisaalta kohteet ovat myös monimuotoisia oppimisympäristöjä, ja tukevat kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista.