Tulevaisuuden peruskoulu
Ouakrim-Soivio, Najat; Rinkinen, Aija; Karjalainen, Tommi (2015)
Ouakrim-Soivio, Najat
Rinkinen, Aija
Karjalainen, Tommi
opetus- ja kulttuuriministeriö
2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 8:2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-340-8Tiivistelmä
Osaaminen ja oppiminen sekä motivaatio ja opetus -työryhmien työskentelyn tuloksena perusopetuksen kehittämiseen ja oppimistulosten sekä oppimista tukevien asenteiden parantamiseen tähtäävät kehittämisteemat ovat:
- Lähikouluperiaatteen säilyttäminen. Perusopetuksen tulee myös jatkossa olla julkista, maksutonta ja oppilaita valikoimatonta. Perusopetuksen rakenteiden ja käytäntöjen tulee tavoitella sitä, etteivät oppimistulokset riipu yksilön sosiaalisesta taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta.
- Taloudellisten resurssien turvaaminen. Koulutuksella on osoitettu olevan vahva vaikutus yksilön tulotasoon sekä kansantalouden kasvuun. Korkealaatuisen opetuksen mahdollistava perusopetuksen resursointi on taattava tulevaisuudessa. Ryhmäkokojen pienentämistä tulee jatkaa riittävällä resursoinnilla, ettei opetusryhmien koko pääse kasvamaan nykyisestä.
- Oppimisen ja pedagogiikan kehittäminen. Teemaan liittyvillä kehittämisehdotuksilla on haluttu nostaa esiin tarve lisätä erilaisia pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea sekä yhteisöllistä että yksilöllistä oppimista.
- Koulun toimintakulttuurin ja koulupäivän rakenteen kehittäminen. Koulun toimintakulttuurin ja rakenteiden tulee tukea oppimista ja hyvinvointia sekä oppilaiden osallisuutta. Koulua kehitetään eettisenä ja oppivana yhteisönä, jossa oppilaalla on sananvaltaa ja valinnan varaa (voice and choice) sekä vastuuta omasta oppimisestaan.
- Opettajien peruskoulutuksen kehittäminen. Tutkimusperustaista opettajankoulutusta kehitetään edelleen yliopistojen ja kuntien kanssa yhteistyössä niin, että opettajien peruskoulutus ja ammatillinen kehittyminen muodostavat jatkumon. Laadukkaan opettajakoulutuksen turvaamiseksi käynnistetään kansallinen, opettajakouluttajien ammatillista osaamista tukeva kehittämisohjelma.
- Opettajien elinikäisen ammatillisen kehittymisen tukeminen. Opettajien ammatillisen osaamisen kehittyminen vaatii systemaattista täydennyskoulutustoimintaa, ja se edellyttää täydennyskoulutuskäsitteen ja sisällön määrittelyä uudelleen. Valtakunnallinen täydennyskoulutusrakenne ja rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa siten, että ne tukevat sekä opettajien systemaattista ammatillista kehittymistä että koulujen kehittämistä.
- Opettajien työaikamallien kehittäminen. Pyritään jatkamaan ja laajentamaan erilaisia opettajien työaikamallikokeiluja.
- Johtamisen kehittäminen ja johtamisen resursoinnin varmistaminen. Rehtorin kelpoisuusehtoja tulee tarkastella uudelleen työnkuvaan kohdistuneiden muutosten vuoksi. Rehtoreiden koulutusta sekä johtamisosaamista kehitetään, ja jokaiselle rehtoreille laaditaan ammatillista kehittymistä tukeva henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.
- Koulutuksen tutkimukseen liittyvät kehittämisehdotukset, kuten esimerkiksi laaja-alainen ja pitkäkestoinen kansallinen seurantatutkimusohjelma, joka tukee myös opetukseen ja koulutukseen liittyvää pitkittäistutkimusta.
- Lähikouluperiaatteen säilyttäminen. Perusopetuksen tulee myös jatkossa olla julkista, maksutonta ja oppilaita valikoimatonta. Perusopetuksen rakenteiden ja käytäntöjen tulee tavoitella sitä, etteivät oppimistulokset riipu yksilön sosiaalisesta taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta.
- Taloudellisten resurssien turvaaminen. Koulutuksella on osoitettu olevan vahva vaikutus yksilön tulotasoon sekä kansantalouden kasvuun. Korkealaatuisen opetuksen mahdollistava perusopetuksen resursointi on taattava tulevaisuudessa. Ryhmäkokojen pienentämistä tulee jatkaa riittävällä resursoinnilla, ettei opetusryhmien koko pääse kasvamaan nykyisestä.
- Oppimisen ja pedagogiikan kehittäminen. Teemaan liittyvillä kehittämisehdotuksilla on haluttu nostaa esiin tarve lisätä erilaisia pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea sekä yhteisöllistä että yksilöllistä oppimista.
- Koulun toimintakulttuurin ja koulupäivän rakenteen kehittäminen. Koulun toimintakulttuurin ja rakenteiden tulee tukea oppimista ja hyvinvointia sekä oppilaiden osallisuutta. Koulua kehitetään eettisenä ja oppivana yhteisönä, jossa oppilaalla on sananvaltaa ja valinnan varaa (voice and choice) sekä vastuuta omasta oppimisestaan.
- Opettajien peruskoulutuksen kehittäminen. Tutkimusperustaista opettajankoulutusta kehitetään edelleen yliopistojen ja kuntien kanssa yhteistyössä niin, että opettajien peruskoulutus ja ammatillinen kehittyminen muodostavat jatkumon. Laadukkaan opettajakoulutuksen turvaamiseksi käynnistetään kansallinen, opettajakouluttajien ammatillista osaamista tukeva kehittämisohjelma.
- Opettajien elinikäisen ammatillisen kehittymisen tukeminen. Opettajien ammatillisen osaamisen kehittyminen vaatii systemaattista täydennyskoulutustoimintaa, ja se edellyttää täydennyskoulutuskäsitteen ja sisällön määrittelyä uudelleen. Valtakunnallinen täydennyskoulutusrakenne ja rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa siten, että ne tukevat sekä opettajien systemaattista ammatillista kehittymistä että koulujen kehittämistä.
- Opettajien työaikamallien kehittäminen. Pyritään jatkamaan ja laajentamaan erilaisia opettajien työaikamallikokeiluja.
- Johtamisen kehittäminen ja johtamisen resursoinnin varmistaminen. Rehtorin kelpoisuusehtoja tulee tarkastella uudelleen työnkuvaan kohdistuneiden muutosten vuoksi. Rehtoreiden koulutusta sekä johtamisosaamista kehitetään, ja jokaiselle rehtoreille laaditaan ammatillista kehittymistä tukeva henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.
- Koulutuksen tutkimukseen liittyvät kehittämisehdotukset, kuten esimerkiksi laaja-alainen ja pitkäkestoinen kansallinen seurantatutkimusohjelma, joka tukee myös opetukseen ja koulutukseen liittyvää pitkittäistutkimusta.