Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa
Kalenius, Aleksi (2014)
Kalenius, Aleksi
opetus- ja kulttuuriministeriö
2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-321-7Tiivistelmä
Työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla mitattuna suomalaisten koulutustaso kuuluu maailman korkeimpiin. Laskentatavasta riippuen Suomi sijoittuu 146 maan vertailussa sijojen 20 ja 48 välille, yltämättä koulutustasossa aivan maailman terävimpään kärkeen. Keskimääräisten koulutusvuosien ikäluokittaisessa tarkastelussa Suomi menestyy paremmin vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäluokissa.
Matalasti koulutettujen väestöosuus on Suomessa työikäisessä väestössä kansainvälisesti vertaillen varsin alhainen, myös verrattaessa OECD-maihin tai eurooppalaisiin maihin. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on pääosin korkea myös verrattaessa suurten eurooppalaisten maiden sisäisiin alueisiin. Matalasti koulutettujen osuus työikäisessä väestössä on Suomessa kuitenkin korkeampi kuin Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä suuressa osassa Itä-Euroopan maita.
Matalasti koulutettujen ikärakenne on Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin tasainen. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on tyypillisesti korkein nuorissa ikäluokissa ja alin vanhimmissa ikäluokissa. Suomessa 55–64-vuotiaat ovat olennaisesti nuorempia ikäluokkia harvemmin suorittaneet perusasteen jälkeisen tutkinnon, mutta 25–54-vuotiaassa väestössä osuus on varsin tasainen. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen myös nuorissa ikäluokissa, niin OECD-maiden kuin eurooppalaistenkin maiden joukossa.
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus työikäisestä väestöstä on laskenut kansainvälisesti verraten nopeasti. Suurten länsieurooppalaisten maiden alueisiin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa noussut varsin samalla vauhdilla. Saksassa, jossa vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomeen verrattuna korkea, nousu on ollut Suomea hitaampaa kaikilla maan sisäisillä suuralueilla.
Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa maailmanlaajuisesti korkea, Suomen sijoittuessa globaalissa vertailussa sijalle 20. Ero maailman kärkeen on kuitenkin merkittävä. Vertailussa OECD-maiden kärjessä olevaan Kanadaan ja Venäjään Suomi jää korkeasti koulutettujen osuudessa merkittävästi jälkeen kärkisijoista. Ero sekä kärkeen vastaa noin 400 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista.
Verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin ja suurten Euroopan maiden alueisiin korkeasti koulutettujen työikäisten osuus on Suomessa yli keskitason. Korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa varsin selvästi jäljessä terävimmästä kärjestä verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin sekä Iso-Britannian ja Espanjan alueisiin, mutta korkeampi kuin millään Puolan alueella.
Kansainvälisesti korkeasti koulutettujen osuus on tyypillisesti alin vanhimmissa ikäryhmissä, nousten siirryttäessä nuorempiin ikäluokkiin ja ollen korkeimmillaan nuorimmissa ikäluokissa. Suomi poikkeaa tästä tyypillisestä ilmiöstä ja kuuluu maihin, joissa korkeasti koulutettujen osuus on hyvin samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Kansanvälisessä vertailussa Suomen kannalta erityisen kiinnostavia ovat kaksi nuorinta ikäluokkaa, 25–34- ja 35–44-vuotiaat. Joissakin maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaminen tapahtuu suhteellisen vanhana, minkä seurauksena kuudessa maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 35-44-vuotiaiden ikäryhmässä korkeampi kuin 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Suomessa ero on poikkeuksellisen suuri, 7,4 prosenttiyksikköä.
Nuoressa 25–34-vuotiaassa ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa OECD-maiden keskitasolla. OECD-vertailussa Suomen ero OECD-maiden kärkeen on nuorissa ikäluokissa varsin huomattava. Ero vertailun kärjessä olevaan Etelä-Koreaan on 24,4 prosenttiyksikköä ja kymmenen kärkimaan joukkoon nousu edellyttäisi 5,6 prosenttiyksikön nousua. Ikäluokkaan suhteutettuna edellinen ero vastaa Suomessa noin 167 000 ja jälkimmäinen hieman yli 38 000 tutkinnon suorittanutta.
Eurooppalaisessa 30–34-vuotiaiden vertailussa korkeasti koulutettujen osuus jää Suomessa varsin selvästi jälkeen eurooppalaisesta kärjestä. 45,3 prosentin tason saavuttavan Suomen ero Euroopan kärjessä olevaan Irlantiin (51,9 %) on 6,6 prosenttiyksikköä, mikä vastaa tuossa ikäluokassa noin 22 500 korkeasti koulutettua. Koko työikäisessä väestössä vastaava ero olisi yli 200 000 korkeasti koulutettua.
Sama asetelma vallitsee verrattaessa Suomea suurten eurooppalaisten maiden alueisiin. 30–3 4-vuotiaiden ikäluokassa korkeasti koulutettujen osuus on Suur-Lontoossa 19,2 prosenttiyksikköä ja Skotlannissa 9,7 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Espanjan ja Ranskan alueiden joukossa Suomi sijoittuu keskijoukkoon, vertailussa Puolan alueisiin hieman alle maan kärkitason.
Suomen suhteellinen asema kansainvälisessä koulutustasovertailussa on heikentynyt. Korkeasti koulutettujen osuus 25–64-vuotiaista on Suomessa ollut 2000-luvulla kasvanut olennaisesti hitaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomea hitaammin osuus on kasvanut vain neljässä OECD-maassa. Hitaamman kasvun seurauksena korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä on jäänyt yhä enemmän jälkeen maailman kärkimaista. 2000-luvun alussa Suomen ero Kanadaan korkeasti koulutettujen osuudessa oli noin 7,5 prosenttiyksikköä. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut noin 12 prosenttiyksikköön. Suhteessa Japaniin Suomi oli vuonna 2000 Japania yhden prosenttiyksikön jäljessä. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut 7,1 prosenttiyksikköön.
Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Euroopassa muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana, vuodesta 2004 vuoteen 2013. Suomi erottuu vertailussa selvästi tyypillistä hitaamman koulutusrakenteen muutoksen maana. Sekä Suomi että Tanska olivat vuonna 2004 kolmen koulutetuimman Eurostat-maan joukossa. Vuoteen 2013 mennessä Suomen sijoitus oli pudonnut sijalta yksi sijalle kuusi ja Tanska sijalta kolme sijalle 13. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen edelle korkeasti koulutettujen työikäisten määrässä sijoittuvissa maissa korkeasti koulutettujen osuuden nousu on ollut huomattavasti Suomea nopeampaa.
Tarkasteltaessa nuoria 25–34-vuotiaita ikäluokkia on 1990-luvun alun jälkeen tapahtunut huomattava muutos eri maiden asemassa. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus nuorista 25–3 4-vuotiaista on kehittynyt muista OECD-maista poikkeavalla tavalla. Vuosina 1991–2011 korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta kasvoi Suomessa noin 6 prosenttiyksiköllä kun kahdeksassa OECD-maassa nousu on ollut yli 20 prosenttiyksikköä. 1990-luvulla Suomi jäi kasvuvauhdissa jälkeen ja putosi OECD-vertailussa kärjestä jaetulle 3. sijalle. 2000-luvulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on Suomessa käytännössä pysähtynyt ja Suomen sijoitus OECD-vertailussa on laskenut vuoden 2000 jaetulta 3. sijalta sijalle 18.
Suomen aseman muutos Euroopan sisäisessä vertailussa kehitys on paljolti samansuuntainen kuin OECD-vertailussa. Kymmenvuotiskaudella 2003–2013 korkeasti koulutettujen osuuden nousu 30-34-vuotiaissa on Suomessa ollut Euroopan hitainta ja suhteellisen sijoituksen lasku hyvin nopea. Vielä vuonna 2007 korkeasti koulutettujen osuus oli meillä eurooppalaisen vertailun kärjessä. Vuonna 2013 Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa sijalle 9. Ikäluokkaosuuden laskiessa Suomessa se on varsin nopeassa nousussa myös eräissä eurooppalaisissa maissa, joissa osuus vielä on Suomea alempi. Toteutuneen kehityksen perusteella voidaan ennakoida, että vuoteen 2020 mennessä 8-9 eurooppalaista maata ohittaa Suomen korkeasti koulutettujen nuorten osuudessa. Tällöin Suomi sijoittuisi hyvin lähelle eurooppalaista keskitasoa.
Suomalaisten koulutustaso tulee nykyisellä koulutustarjonnalla lähes vakiintumaan 2020-luvun alussa. Suomen koulutustaso säilyy kansainvälisesti korkeana ennusteissa, joissa suomalaisten koulutustason odotetaan jatkavan vuosina 1970–2000 toteutunutta nousuaan.
Kun huomioidaan, että nuorten ikäluokkien koulutustaso on Suomessa vakiintunut 1990-luvun loppupuolella, voidaan odottaa, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee vuonna 2030 olemaan EU ja OECD-maiden keskitasolla, todennäköisesti hieman keskitason alapuolella.
Matalasti koulutettujen väestöosuus on Suomessa työikäisessä väestössä kansainvälisesti vertaillen varsin alhainen, myös verrattaessa OECD-maihin tai eurooppalaisiin maihin. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on pääosin korkea myös verrattaessa suurten eurooppalaisten maiden sisäisiin alueisiin. Matalasti koulutettujen osuus työikäisessä väestössä on Suomessa kuitenkin korkeampi kuin Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä suuressa osassa Itä-Euroopan maita.
Matalasti koulutettujen ikärakenne on Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin tasainen. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on tyypillisesti korkein nuorissa ikäluokissa ja alin vanhimmissa ikäluokissa. Suomessa 55–64-vuotiaat ovat olennaisesti nuorempia ikäluokkia harvemmin suorittaneet perusasteen jälkeisen tutkinnon, mutta 25–54-vuotiaassa väestössä osuus on varsin tasainen. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen myös nuorissa ikäluokissa, niin OECD-maiden kuin eurooppalaistenkin maiden joukossa.
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus työikäisestä väestöstä on laskenut kansainvälisesti verraten nopeasti. Suurten länsieurooppalaisten maiden alueisiin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa noussut varsin samalla vauhdilla. Saksassa, jossa vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomeen verrattuna korkea, nousu on ollut Suomea hitaampaa kaikilla maan sisäisillä suuralueilla.
Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa maailmanlaajuisesti korkea, Suomen sijoittuessa globaalissa vertailussa sijalle 20. Ero maailman kärkeen on kuitenkin merkittävä. Vertailussa OECD-maiden kärjessä olevaan Kanadaan ja Venäjään Suomi jää korkeasti koulutettujen osuudessa merkittävästi jälkeen kärkisijoista. Ero sekä kärkeen vastaa noin 400 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista.
Verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin ja suurten Euroopan maiden alueisiin korkeasti koulutettujen työikäisten osuus on Suomessa yli keskitason. Korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa varsin selvästi jäljessä terävimmästä kärjestä verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin sekä Iso-Britannian ja Espanjan alueisiin, mutta korkeampi kuin millään Puolan alueella.
Kansainvälisesti korkeasti koulutettujen osuus on tyypillisesti alin vanhimmissa ikäryhmissä, nousten siirryttäessä nuorempiin ikäluokkiin ja ollen korkeimmillaan nuorimmissa ikäluokissa. Suomi poikkeaa tästä tyypillisestä ilmiöstä ja kuuluu maihin, joissa korkeasti koulutettujen osuus on hyvin samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Kansanvälisessä vertailussa Suomen kannalta erityisen kiinnostavia ovat kaksi nuorinta ikäluokkaa, 25–34- ja 35–44-vuotiaat. Joissakin maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaminen tapahtuu suhteellisen vanhana, minkä seurauksena kuudessa maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 35-44-vuotiaiden ikäryhmässä korkeampi kuin 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Suomessa ero on poikkeuksellisen suuri, 7,4 prosenttiyksikköä.
Nuoressa 25–34-vuotiaassa ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa OECD-maiden keskitasolla. OECD-vertailussa Suomen ero OECD-maiden kärkeen on nuorissa ikäluokissa varsin huomattava. Ero vertailun kärjessä olevaan Etelä-Koreaan on 24,4 prosenttiyksikköä ja kymmenen kärkimaan joukkoon nousu edellyttäisi 5,6 prosenttiyksikön nousua. Ikäluokkaan suhteutettuna edellinen ero vastaa Suomessa noin 167 000 ja jälkimmäinen hieman yli 38 000 tutkinnon suorittanutta.
Eurooppalaisessa 30–34-vuotiaiden vertailussa korkeasti koulutettujen osuus jää Suomessa varsin selvästi jälkeen eurooppalaisesta kärjestä. 45,3 prosentin tason saavuttavan Suomen ero Euroopan kärjessä olevaan Irlantiin (51,9 %) on 6,6 prosenttiyksikköä, mikä vastaa tuossa ikäluokassa noin 22 500 korkeasti koulutettua. Koko työikäisessä väestössä vastaava ero olisi yli 200 000 korkeasti koulutettua.
Sama asetelma vallitsee verrattaessa Suomea suurten eurooppalaisten maiden alueisiin. 30–3 4-vuotiaiden ikäluokassa korkeasti koulutettujen osuus on Suur-Lontoossa 19,2 prosenttiyksikköä ja Skotlannissa 9,7 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Espanjan ja Ranskan alueiden joukossa Suomi sijoittuu keskijoukkoon, vertailussa Puolan alueisiin hieman alle maan kärkitason.
Suomen suhteellinen asema kansainvälisessä koulutustasovertailussa on heikentynyt. Korkeasti koulutettujen osuus 25–64-vuotiaista on Suomessa ollut 2000-luvulla kasvanut olennaisesti hitaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomea hitaammin osuus on kasvanut vain neljässä OECD-maassa. Hitaamman kasvun seurauksena korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä on jäänyt yhä enemmän jälkeen maailman kärkimaista. 2000-luvun alussa Suomen ero Kanadaan korkeasti koulutettujen osuudessa oli noin 7,5 prosenttiyksikköä. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut noin 12 prosenttiyksikköön. Suhteessa Japaniin Suomi oli vuonna 2000 Japania yhden prosenttiyksikön jäljessä. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut 7,1 prosenttiyksikköön.
Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Euroopassa muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana, vuodesta 2004 vuoteen 2013. Suomi erottuu vertailussa selvästi tyypillistä hitaamman koulutusrakenteen muutoksen maana. Sekä Suomi että Tanska olivat vuonna 2004 kolmen koulutetuimman Eurostat-maan joukossa. Vuoteen 2013 mennessä Suomen sijoitus oli pudonnut sijalta yksi sijalle kuusi ja Tanska sijalta kolme sijalle 13. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen edelle korkeasti koulutettujen työikäisten määrässä sijoittuvissa maissa korkeasti koulutettujen osuuden nousu on ollut huomattavasti Suomea nopeampaa.
Tarkasteltaessa nuoria 25–34-vuotiaita ikäluokkia on 1990-luvun alun jälkeen tapahtunut huomattava muutos eri maiden asemassa. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus nuorista 25–3 4-vuotiaista on kehittynyt muista OECD-maista poikkeavalla tavalla. Vuosina 1991–2011 korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta kasvoi Suomessa noin 6 prosenttiyksiköllä kun kahdeksassa OECD-maassa nousu on ollut yli 20 prosenttiyksikköä. 1990-luvulla Suomi jäi kasvuvauhdissa jälkeen ja putosi OECD-vertailussa kärjestä jaetulle 3. sijalle. 2000-luvulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on Suomessa käytännössä pysähtynyt ja Suomen sijoitus OECD-vertailussa on laskenut vuoden 2000 jaetulta 3. sijalta sijalle 18.
Suomen aseman muutos Euroopan sisäisessä vertailussa kehitys on paljolti samansuuntainen kuin OECD-vertailussa. Kymmenvuotiskaudella 2003–2013 korkeasti koulutettujen osuuden nousu 30-34-vuotiaissa on Suomessa ollut Euroopan hitainta ja suhteellisen sijoituksen lasku hyvin nopea. Vielä vuonna 2007 korkeasti koulutettujen osuus oli meillä eurooppalaisen vertailun kärjessä. Vuonna 2013 Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa sijalle 9. Ikäluokkaosuuden laskiessa Suomessa se on varsin nopeassa nousussa myös eräissä eurooppalaisissa maissa, joissa osuus vielä on Suomea alempi. Toteutuneen kehityksen perusteella voidaan ennakoida, että vuoteen 2020 mennessä 8-9 eurooppalaista maata ohittaa Suomen korkeasti koulutettujen nuorten osuudessa. Tällöin Suomi sijoittuisi hyvin lähelle eurooppalaista keskitasoa.
Suomalaisten koulutustaso tulee nykyisellä koulutustarjonnalla lähes vakiintumaan 2020-luvun alussa. Suomen koulutustaso säilyy kansainvälisesti korkeana ennusteissa, joissa suomalaisten koulutustason odotetaan jatkavan vuosina 1970–2000 toteutunutta nousuaan.
Kun huomioidaan, että nuorten ikäluokkien koulutustaso on Suomessa vakiintunut 1990-luvun loppupuolella, voidaan odottaa, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee vuonna 2030 olemaan EU ja OECD-maiden keskitasolla, todennäköisesti hieman keskitason alapuolella.