Kielitaidon määrittäminen sekä kielitaidon ja EU/ETA-alueen ulkopuolella hankitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla
opetus- ja kulttuuriministeriö
05.02.2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-256-2Tiivistelmä
Nykytila: EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt hankkivat laillistamisen edellyttämää osaamista monin eri tavoin. Lääkäreille ja hammaslääkärille järjestetään laillistamisen edellytyksenä yliopiston toteuttama kuulustelu. Kuulusteluun valmentavaa koulutusta järjestetään työvoimakoulutuksena. Kuulusteluun valmentaudutaan myös itsenäisesti ja jonkin verran myös työnantajien tuella. Sairaanhoitajien osalta tilanne on monimuotoisempi. EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutuksen saaneille on järjestetty mm. tutkintoon johtavaa koulutusta työvoimakoulutuksena. Osa sairaanhoitajista opiskelee Suomessa lähihoitajiksi. Moninkertainen tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen vie paikkoja vailla tutkintoa olevilta. Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu yleisten kielitutkintojen taitotaso 3 (YKI 3) ei ole riittävä. Työnantajien tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat laajasti. Kehitetyt testit ovat suuntaa antavia, eivätkä ne täytä kielitutkinnon vaatimuksia. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma, mikä on johtanut myös osaltaan tutkintoon johtavan koulutuksen käyttöön kielikoulutuksena. Ammatillinen kielitaidon moninaisuutta, kielitaidon hankkimista ja työpaikkojen ja kielikoulutuksen käytäntöjä kuvataan työryhmämuistiossa. Ammatillisen kielitutkinnon kehittäminen on vaativaa. Vaihtoehtoina on kuvattu YKI-testin korvaavia tai YKI-testiä täydentäviä testausmalleja.
Työryhmän ehdotukset: Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta on syytä nostaa yleisten kielitutkintojen tasolle 4/eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen tasolle B2 (itsenäisen kielitaidon perustaso). Vaatimus koskisi sekä EU/ETA-alueella että sen ulkopuolella koulutuksen suorittaneita ja tulee huomioida ammattipätevyysdirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Ammattialan opintojen ja kieliopintojen lisäksi harjoittelulla, työkokemuksella ja työpaikalla tapahtuvalla vuorovaikutuksella ja mentoroinnilla on keskeinen rooli kielitaidon hankkimisessa. YKI 4 -tason mukainen kielitaito arvioitaisiin laillistamisprosessin loppuvaiheessa. YKI-testin korvaava tai sitä täydentävä ammatillinen kielikoe vaatii vielä tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. Ministeriöt arvioivat käynnistettävän selvityksen pohjalta mahdollisuudet ja tarpeet ammatillisen YKI taitotason 4 mukaisen ammatillisen kielitaitokokeen käynnistämiseksi. Ammatillinen kielikoe ja kielikoulutusta tulisi olla saatavilla myös ruotsiksi.
Jatkossa myös EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistus perustuisi valtakunnalliseen kuulusteluun. Sairaanhoitajien osalta kuulustelun kehittäminen ja järjestäminen kuuluisi ammattikorkeakoulujen tehtäviin. Työryhmä pitää tärkeänä, että ulkomailla sairaanhoitajan koulutuksen saaneet hakevat laillistuksen Suomessa sairaanhoitajiksi ja heitä rekrytoidaan ja kannustetaan hakeutumaan sairaanhoitajien tehtäviin. Osaamista täydentävä koulutus tulee toteuttaa täydennyskoulutuksena ja kuulusteluihin valmentavana koulutuksena. Muiden laillistettavien ja nimikesuojattujen ammattihenkilöiden osalta pätevyyden tunnustaminen perustuisi tutkintojen vertailuun ja tarvittaessa täydentävien opintojen suorittamiseen.
Kuulusteluun valmentautumiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen tulisi olla saatavilla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta. Kielitaidon kehittäminen on keskeinen osa ammatillista osaamista täydentävää koulutusta. Koulutus tulisi järjestää moduleittain siten, että henkilöt voisivat osallistua koulutukseen tarvittavin osin, koulutuksen voisi aloittaa joustavasti pitkin vuotta ja koulutuksen järjestäjät voisivat tehdä yhteistyötä ja työnjakoa koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Laillistamisen edellytyksenä olevaan kielitaitokokeeseen sekä kuulusteluun valmentavaa koulutusta tulisi järjestää työvoimakoulutuksena ao. kriteerit täyttäville henkilöille. ELY-keskukset koordinoisivat yhdessä koulutusten hankintaa. Työnantajan ja/tai rekrytointiyrityksen tulisi sopimallaan tavalla vastata työnantajan (ulkomailta) rekrytoimien työntekijöiden koulutuksen kustannuksista.
Ulkomaisen koulutuksen suorittaneiden ammattihenkilöiden ja työyhteisöjen ohjausta ja koulutusta tulee kehittää. Ohjauksen tueksi tulee valmistella yhteistyössä ammattijärjestöjen, työnantajien, korkeakoulujen ja Valviran kanssa työpaikoille ja ammattihenkilöille suunnattu opas harjoittelusta, kielen oppimisen tukemisesta ja lokikirja tukemaan harjoittelun keskeisten tavoitteiden saavuttamista.
Lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu yleisten kielitutkintojen taitotaso 3 (YKI 3) ei ole riittävä. Työnantajien tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat laajasti. Kehitetyt testit ovat suuntaa antavia, eivätkä ne täytä kielitutkinnon vaatimuksia. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma, mikä on johtanut myös osaltaan tutkintoon johtavan koulutuksen käyttöön kielikoulutuksena. Ammatillinen kielitaidon moninaisuutta, kielitaidon hankkimista ja työpaikkojen ja kielikoulutuksen käytäntöjä kuvataan työryhmämuistiossa. Ammatillisen kielitutkinnon kehittäminen on vaativaa. Vaihtoehtoina on kuvattu YKI-testin korvaavia tai YKI-testiä täydentäviä testausmalleja.
Työryhmän ehdotukset: Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta on syytä nostaa yleisten kielitutkintojen tasolle 4/eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen tasolle B2 (itsenäisen kielitaidon perustaso). Vaatimus koskisi sekä EU/ETA-alueella että sen ulkopuolella koulutuksen suorittaneita ja tulee huomioida ammattipätevyysdirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Ammattialan opintojen ja kieliopintojen lisäksi harjoittelulla, työkokemuksella ja työpaikalla tapahtuvalla vuorovaikutuksella ja mentoroinnilla on keskeinen rooli kielitaidon hankkimisessa. YKI 4 -tason mukainen kielitaito arvioitaisiin laillistamisprosessin loppuvaiheessa. YKI-testin korvaava tai sitä täydentävä ammatillinen kielikoe vaatii vielä tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. Ministeriöt arvioivat käynnistettävän selvityksen pohjalta mahdollisuudet ja tarpeet ammatillisen YKI taitotason 4 mukaisen ammatillisen kielitaitokokeen käynnistämiseksi. Ammatillinen kielikoe ja kielikoulutusta tulisi olla saatavilla myös ruotsiksi.
Jatkossa myös EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistus perustuisi valtakunnalliseen kuulusteluun. Sairaanhoitajien osalta kuulustelun kehittäminen ja järjestäminen kuuluisi ammattikorkeakoulujen tehtäviin. Työryhmä pitää tärkeänä, että ulkomailla sairaanhoitajan koulutuksen saaneet hakevat laillistuksen Suomessa sairaanhoitajiksi ja heitä rekrytoidaan ja kannustetaan hakeutumaan sairaanhoitajien tehtäviin. Osaamista täydentävä koulutus tulee toteuttaa täydennyskoulutuksena ja kuulusteluihin valmentavana koulutuksena. Muiden laillistettavien ja nimikesuojattujen ammattihenkilöiden osalta pätevyyden tunnustaminen perustuisi tutkintojen vertailuun ja tarvittaessa täydentävien opintojen suorittamiseen.
Kuulusteluun valmentautumiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen tulisi olla saatavilla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta. Kielitaidon kehittäminen on keskeinen osa ammatillista osaamista täydentävää koulutusta. Koulutus tulisi järjestää moduleittain siten, että henkilöt voisivat osallistua koulutukseen tarvittavin osin, koulutuksen voisi aloittaa joustavasti pitkin vuotta ja koulutuksen järjestäjät voisivat tehdä yhteistyötä ja työnjakoa koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Laillistamisen edellytyksenä olevaan kielitaitokokeeseen sekä kuulusteluun valmentavaa koulutusta tulisi järjestää työvoimakoulutuksena ao. kriteerit täyttäville henkilöille. ELY-keskukset koordinoisivat yhdessä koulutusten hankintaa. Työnantajan ja/tai rekrytointiyrityksen tulisi sopimallaan tavalla vastata työnantajan (ulkomailta) rekrytoimien työntekijöiden koulutuksen kustannuksista.
Ulkomaisen koulutuksen suorittaneiden ammattihenkilöiden ja työyhteisöjen ohjausta ja koulutusta tulee kehittää. Ohjauksen tueksi tulee valmistella yhteistyössä ammattijärjestöjen, työnantajien, korkeakoulujen ja Valviran kanssa työpaikoille ja ammattihenkilöille suunnattu opas harjoittelusta, kielen oppimisen tukemisesta ja lokikirja tukemaan harjoittelun keskeisten tavoitteiden saavuttamista.