Tietokirjallisuuden valtiontuki: Kehittämisehdotuksia
Käkelä-Puumala, Tiina (2012-06-19)
Käkelä-Puumala, Tiina
opetus- ja kulttuuriministeriö
19.06.2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:15This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-162-6Tiivistelmä
Selvittäjän tehtävänä oli tehdä yhteenveto valtion tietokirjallisuudelle kohdistamasta tuesta sekä esittää konkreettisia ehdotuksia tukimuotojen kehittämiseksi.
Selvityksen johdannossa käsitellään tietokirjallisuuden kenttää sekä suomalaisen tietokirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä suhteessa tietokirjallisuuden kustantamisessa tapahtuneisiin muutoksiin ja tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymiseen. Selvittäjä esittelee selvityksen I osassa tietokirjallisuuden valtiontuen nykyisiä muotoja ja nostaa II osassa esiin keskeisinä kehittämiskohteina tiedonjulkistamisen kohdeapurahat, tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kääntäjien kirjastoapurahat, tietokirjallisuuden viennin sekä korkeatasoisten oppikirjahankkeiden ja tiedejournalismin tukemisen.
Osassa III selvittäjä tekee kaikkiaan kuusi toimenpide- ja kehittämisehdotusta. Näistä neljä ensimmäistä liittyy tietokirjallisuuden tukimuotojen kehittämiseen:
- Tiedonjulkistamisen kohdeapurahojen määrää tulisi kasvattaa siten, että vuosittain voitaisiin myöntää 10 kappaletta 6 kuukauden työskentelyapurahaa.
- Kirjastoapurahajärjestelmää tulisi kehittää siten, että tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kääntäjien kirjastoapurahojen koko ja määrä kasvavat merkittävästi nykyisestä.
- Tietokirjallisuuden vientiä tulisi kehittää vahvistamalla Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI:n henkilöstöresursseja.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi jakaa laatu- ja kehittämistukea innovatiivisille ja esikuvallisille oppikirjahankkeille.
Muita kehittämisehdotuksia ovat:
- Tietokirjailijan tulonmuodostuksen nykytilanteen selvittäminen.
- Tietokirjoittamisen koulutuksen kehittäminen yliopistoissa.
Selvittäjä kuuli työnsä aikana Suomen tietokirjailijat ry:tä, Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIä sekä Suomen tiedekustantajien liitto ry:n edustajia.
Selvityksen johdannossa käsitellään tietokirjallisuuden kenttää sekä suomalaisen tietokirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä suhteessa tietokirjallisuuden kustantamisessa tapahtuneisiin muutoksiin ja tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymiseen. Selvittäjä esittelee selvityksen I osassa tietokirjallisuuden valtiontuen nykyisiä muotoja ja nostaa II osassa esiin keskeisinä kehittämiskohteina tiedonjulkistamisen kohdeapurahat, tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kääntäjien kirjastoapurahat, tietokirjallisuuden viennin sekä korkeatasoisten oppikirjahankkeiden ja tiedejournalismin tukemisen.
Osassa III selvittäjä tekee kaikkiaan kuusi toimenpide- ja kehittämisehdotusta. Näistä neljä ensimmäistä liittyy tietokirjallisuuden tukimuotojen kehittämiseen:
- Tiedonjulkistamisen kohdeapurahojen määrää tulisi kasvattaa siten, että vuosittain voitaisiin myöntää 10 kappaletta 6 kuukauden työskentelyapurahaa.
- Kirjastoapurahajärjestelmää tulisi kehittää siten, että tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kääntäjien kirjastoapurahojen koko ja määrä kasvavat merkittävästi nykyisestä.
- Tietokirjallisuuden vientiä tulisi kehittää vahvistamalla Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI:n henkilöstöresursseja.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi jakaa laatu- ja kehittämistukea innovatiivisille ja esikuvallisille oppikirjahankkeille.
Muita kehittämisehdotuksia ovat:
- Tietokirjailijan tulonmuodostuksen nykytilanteen selvittäminen.
- Tietokirjoittamisen koulutuksen kehittäminen yliopistoissa.
Selvittäjä kuuli työnsä aikana Suomen tietokirjailijat ry:tä, Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIä sekä Suomen tiedekustantajien liitto ry:n edustajia.