Kulttuurihankkeet EU-ohjelmissa: Kulttuuri Euroopan rakennerahasto-ohjelmissa sekä Manner-Suomen maaseutuohjelman hankkeissa kaudella 2007–2013
Pekkala, Laura (2012)
Lataukset:
Pekkala, Laura
opetus- ja kulttuuriministeriö
2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-107-7Tiivistelmä
Euroopan Unionin rakenne- ja maaseuturahastojen toiminnalla on ohjelmakaudella 2007-2013 suuri merkitys suomalaiselle kulttuuritoiminnalle, sillä niiden varattu julkinen ja yksityinen rahoitus oli vuoden 2010 lopussa yli 180 miljoonaa euroa. Hankkeita on toteutettu vuodesta 2007 yli 800 kappaletta. Luvuissa ei ole mukana hankkeita, jotka ovat saaneet rahoituspäätöksen vasta 2011.
EU:n rakenne- ja maaseuturahastojen rahoitusta voi verrata valtion ja kuntien vuosittain kulttuurille suuntaamaan rahoitukseen, joka on valtiolta n. 400 miljoonaa euroa ja kunnilta n. 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahaston sekä maaseutuohjelman merkitystä kulttuurin kehittämiselle on selvitetty erillisellä selvityksellä, koska hankerahoituksen kohdentumisesta kulttuurille ei ole ollut helposti saatavilla yhteenkoottua tietoa. Selvitys Manner-Suomen rakennerahasto- ja maaseutuohjelmasta on tehty, jotta saadaan selville ohjelmien toteutuminen kulttuurin kannalta. Lisäksi selvityksellä saadaan tietoa siitä, minkälaista tukea kulttuurihankkeiden toteuttajat mahdollisesti tarvitsevat valtakunnalliselta ja alueelliselta tasolta ja miten hanketoimijat voisivat tehdä yhteistyötä.
Selvityksen osat EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja maaseuturahastosta ovat molemmat itsenäisiä selvityskokonaisuuksia. Osiot on koottu yhteen, jotta lukija voi yhtäältä tarkastella eri rahoitusohjelmien rahoitusta kulttuurille rinnakkain. Toisaalta rakennerahasto - ja maaseutuohjelman toteutumista on tarkoituksenmukaista tarkastella omina kokonaisuuksinaan, koska rahoitusohjelmien kriteerit poikkeavat toisistaan. Maaseutuohjelmasta toteutetaan rahoituksellisesti pienempiä hankkeita ja hakijat ovat useammin kolmannen sektorin toimijoita kuin EAKR- tai ESR-hankkeissa.
Selvityksen tarkoitus on palvella valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia kulttuurialan sekä hanketoiminnan kehittäjiä tuottamalla tietoa eri tasoille uudenlaisista hankkeissa käynnistetyistä kehittämistoimenpiteistä ja niiden tuloksista. Tietoa voidaan hyödyntää mm. kulttuuripolitiikan valmistelussa ja toteuttamisessa. Uuden ohjelmakauden 2014–2020 valmistelu on käynnistymässä, joten selvityksen tiedot ovat käytettävissä myös sitä varten.
Lämpimät kiitokset HuK ja Yht. yo. Laura Pekkalalle selvitystyön tekemisestä sekä maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaholle maa- ja metsätalousministeriöön avusta ja kommenteista maaseutuohjelman osuutta koskien.
Tämä selvitystyö on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän yhteistyönä.
EU:n rakenne- ja maaseuturahastojen rahoitusta voi verrata valtion ja kuntien vuosittain kulttuurille suuntaamaan rahoitukseen, joka on valtiolta n. 400 miljoonaa euroa ja kunnilta n. 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahaston sekä maaseutuohjelman merkitystä kulttuurin kehittämiselle on selvitetty erillisellä selvityksellä, koska hankerahoituksen kohdentumisesta kulttuurille ei ole ollut helposti saatavilla yhteenkoottua tietoa. Selvitys Manner-Suomen rakennerahasto- ja maaseutuohjelmasta on tehty, jotta saadaan selville ohjelmien toteutuminen kulttuurin kannalta. Lisäksi selvityksellä saadaan tietoa siitä, minkälaista tukea kulttuurihankkeiden toteuttajat mahdollisesti tarvitsevat valtakunnalliselta ja alueelliselta tasolta ja miten hanketoimijat voisivat tehdä yhteistyötä.
Selvityksen osat EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja maaseuturahastosta ovat molemmat itsenäisiä selvityskokonaisuuksia. Osiot on koottu yhteen, jotta lukija voi yhtäältä tarkastella eri rahoitusohjelmien rahoitusta kulttuurille rinnakkain. Toisaalta rakennerahasto - ja maaseutuohjelman toteutumista on tarkoituksenmukaista tarkastella omina kokonaisuuksinaan, koska rahoitusohjelmien kriteerit poikkeavat toisistaan. Maaseutuohjelmasta toteutetaan rahoituksellisesti pienempiä hankkeita ja hakijat ovat useammin kolmannen sektorin toimijoita kuin EAKR- tai ESR-hankkeissa.
Selvityksen tarkoitus on palvella valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia kulttuurialan sekä hanketoiminnan kehittäjiä tuottamalla tietoa eri tasoille uudenlaisista hankkeissa käynnistetyistä kehittämistoimenpiteistä ja niiden tuloksista. Tietoa voidaan hyödyntää mm. kulttuuripolitiikan valmistelussa ja toteuttamisessa. Uuden ohjelmakauden 2014–2020 valmistelu on käynnistymässä, joten selvityksen tiedot ovat käytettävissä myös sitä varten.
Lämpimät kiitokset HuK ja Yht. yo. Laura Pekkalalle selvitystyön tekemisestä sekä maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaholle maa- ja metsätalousministeriöön avusta ja kommenteista maaseutuohjelman osuutta koskien.
Tämä selvitystyö on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän yhteistyönä.