Videoneuvottelun käytön kehittäminen
Risla, Mika (2013-02-20)
Risla, Mika
oikeusministeriö
20.02.2013
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 10/2013This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-277-4Tiivistelmä
Mietinnössä selvitetään videoneuvottelun käytön tehostamiskeinoja tuomioistuimissa sekä videoneuvotteluyhteistyön lisäämistä poliisin, syyttäjien, oikeudenkäyntiavustajien ja tuomioistuimien välillä. Työryhmä on kartoittanut videoneuvottelun käytön nykytilaa ja mietintö sisältää ehdotukset toimenpiteistä, joilla voidaan edistää ja tehostaa videoneuvottelujärjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Esityksessä vertaillaan Suomen ja pohjoismaiden käytäntöjä sekä esitellään videoneuvottelua osana Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyöhanketta.
Työryhmän mielestä videoneuvottelun käyttöä lisäämällä on mahdollista tehostaa tuomioistuimen työtä, nopeuttaa asioiden käsittelyä, vähentää oikeudenkäynnin osapuolten matkustusta sekä vähentää oikeudenkäyntimenettelyn kustannuksia. Vaikutukset kohdistuvat poliisiin, syyttäjään, tuomioistuimeen, oikeudenkäyntiavustajiin, todistajiin sekä asianosaisiin. Työryhmä on tarkastellut videoneuvottelun käyttömahdollisuuksien laajentamista myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta. Käyttöalan laajentamiseksi työryhmä esittää eräitä lainsäädäntömuutoksia. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34a § 1 momentin videoneuvottelua koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös vastaajaa voitaisiin kuulla käyttäen videoneuvottelua ja että videoneuvottelun käyttö jäisi tuomioistuimen harkintaan. Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaalaisia henkilöitä voitaisiin säilöönottoasioissa – ainakin asianosaisen suostumuksella – kuulla videoneuvottelutekniikkaa hyväksikäyttäen. Lakiin sakon täytäntöönpanosta 30 § 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus käsitellä sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskeva asia käyttäen videoneuvottelua, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.
Työryhmä on pohtinut lisäksi keinoja syyttäjien, tuomioistuimien ja oikeudenkäyntiavustajien yhteistyön tehostamiseksi koko rikosprosessiketjun sekä riita-asioiden käsittelyjen osalta oikeusturvan saavutettavuuden parantamiseksi ja kokonaiskäsittelyaikojen lyhentämiseksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota uusien työtapojen kehittämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen.
Työryhmän mielestä videoneuvottelun käyttöä lisäämällä on mahdollista tehostaa tuomioistuimen työtä, nopeuttaa asioiden käsittelyä, vähentää oikeudenkäynnin osapuolten matkustusta sekä vähentää oikeudenkäyntimenettelyn kustannuksia. Vaikutukset kohdistuvat poliisiin, syyttäjään, tuomioistuimeen, oikeudenkäyntiavustajiin, todistajiin sekä asianosaisiin. Työryhmä on tarkastellut videoneuvottelun käyttömahdollisuuksien laajentamista myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta. Käyttöalan laajentamiseksi työryhmä esittää eräitä lainsäädäntömuutoksia. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34a § 1 momentin videoneuvottelua koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös vastaajaa voitaisiin kuulla käyttäen videoneuvottelua ja että videoneuvottelun käyttö jäisi tuomioistuimen harkintaan. Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaalaisia henkilöitä voitaisiin säilöönottoasioissa – ainakin asianosaisen suostumuksella – kuulla videoneuvottelutekniikkaa hyväksikäyttäen. Lakiin sakon täytäntöönpanosta 30 § 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus käsitellä sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskeva asia käyttäen videoneuvottelua, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.
Työryhmä on pohtinut lisäksi keinoja syyttäjien, tuomioistuimien ja oikeudenkäyntiavustajien yhteistyön tehostamiseksi koko rikosprosessiketjun sekä riita-asioiden käsittelyjen osalta oikeusturvan saavutettavuuden parantamiseksi ja kokonaiskäsittelyaikojen lyhentämiseksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota uusien työtapojen kehittämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen.