Väylämaksun alentamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen seuranta 2015–2017
Tervonen, Juha (2018-04-19)
Tervonen, Juha
Liikenne- ja viestintäministeriö
19.04.2018
Julkaisusarja:
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 8/2018This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-552-1Tiivistelmä
Vuosina 2014–2018 merenkulun, rautatieliikenteen ja tieliikenteen piirissä toteutettujen rikkidirektiivin kompensaatiotoimenpiteiden kokonaisarvo on noin 360 milj. euroa. Kolme neljäsosaa toimenpiteistä alentaa kuljetuskustannuksia. Yksi neljäsosa kompensaation arvosta on LNG-terminaalien rakentamisen tukea. Merenkulun rikki- ja pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet SECA-alueella voimakkaasti. Suomen kauppamerenkulun aluskanta on mukautunut rikkisääntelyyn pääasiassa polttoaineen laatua vaihtamalla. Polttoaineen saatavuudessa ei ole ollut ongelmia. Pakokaasun puhdistustekniikoita on otettu käyttöön vain muutamissa aluksissa. Rikkidirektiivi ei ole lisännyt kauppamerenkulun kustannuksia edeltäviin vuosiin verrattuna. Polttoaineiden voimakas yleinen halpeneminen ehkäisi ennalta odotetun kustannusten lisäyksen. Vasta polttoaineiden yleinen kallistuminen raakaöljyn hinnan nousun myötä ja kuljetuskysynnän lisääntyessä ovat jälleen nostaneet rahtihintoja. Rikkidirektiivin kustannusvaikutus muodostuu vähärikkisen polttoaineen korkeammasta hinnasta runsaampirikkiseen polttoaineeseen verrattuna. Lisähintaa maksetaan vuosina 2015–2019 yhteensä arviolta noin 600 milj. euroa. Arvio lisäkustannuksista on pienentynyt, koska rikkipitoisuudeltaan erilaisten polttoaineiden hinnat ovat tasaantuneet viime vuosina. Väylämaksualennus kompensoi lisäkustannuksista yli 30 prosenttia. Koko kompensaatiopaketin arvo huomioon ottaen rikkisääntelyn nettomääräiset lisäkustannukset ovat Suomen taloudelle enintään noin 250 milj. euroa. Arvio on huomattavasti aiempaa maltillisempi. Suomalaiset varustamot ovat tehneet kohtuullista taloudellista tulosta ja suomalainen aluskanta sekä suomalainen merityö on säilyttäneet asemansa. Rautateillä eräisiin rautatiekuljetuksiin liittyi rikkidirektiivistä johtuvia epävarmuuksia ja keskeytyksiä, mutta tilanne normalisoitui pian. Rataveron poistaminen tavaraliikenteeltä alensi rautatiekuljetusten kustannuksia 5–10 prosenttia. Ratavero on ollut pois ajankohdalla, jolloin rautatiekuljetusten kilpailu on alkanut lisääntyä.