Porvoonjoen suiston–Stensbölen hoito- ja käyttösuunnitelma 2005-2014
Lammi, Esa; Nironen, Markku; Vauhkonen, Marko (2007-09-03)
Lammi, Esa
Nironen, Markku
Vauhkonen, Marko
Uudenmaan ympäristökeskus
03.09.2007
Julkaisusarja:
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 2007:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2802-8Tiivistelmä
Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma koskee Porvoonjoen suiston-Stensbölen aluetta, joka on laaja, yhtenäisenä säilynyt luontokokonaisuus. Siihen kuuluvat mm. Ruskiksen maineikas, vuonna 1945 rauhoitettu lintukosteikko, Ruskiksen eteläpuolella sijaitseva Stensbölenselän vesialue sekä sen itärannalla sijaitsevat Stensbölen kartanon vanhat laitumet ja lehdot. Alue on osa Porvoonjoen suiston–Stensbölen Natura 2000-aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on 996 hehtaaria, josta 828 hehtaaria on vesialuetta ja 168 hehtaaria maata.
Suunnittelualueen rannat ovat matalia, ruoikkoisia ja monin paikoin maatuneita. Hankalasti käytettävät rannat ovat säilyneet lähes rakentamattomina. Stensbölen alue on muovautunut vuosisatojen aikana viljelyn, niitty- ja hakamaiden laidunnuksen sekä metsätalouden tuloksena. Osa metsistä on ollut talouskäytön ulkopuolella varsin pitkään. Metsien arvoa lisäävät luontaiset lehmus- ja tammiesiintymät, joista osa on iäkkäitä.
Porvoonjoen suiston linnusto on rikas ja monipuolinen. Runsaslukuisimpia pesimälajeja ovat vesilinnuista silkkiuikku, sinisorsa ja nokikana. Pesimälinnustoon kuuluvat lisäksi mm. kurki, naurulokki, luhtahuitti, luhtakana ja rastaskerttunen. Suiston rantametsistä pesivät uuttukyyhky ja pikkutikka. Kaulushaikara ja ruskosuohaukka esiintyvät myös alueella säännöllisesti.
Porvoonjoen suisto on erittäin merkittäviä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka sekä keväällä että syksyllä. Runsaimmat alueella levähtävät lajit ovat isokoskelo, tukkasotka ja sinisorsa. Isokoskeloita alueelle kerääntyy tiettävästi enemmän kuin yhdellekään toiselle etelärannikon merenlahdelle. Porvoonjoen suisto on myös Etelä-Suomen tärkeimpiä uivelon levähdys- ja ruokailualueita. Suurin yhdellä kertaa laskettu uivelomäärä on peräti 230 yksilöä.
Porvoonjoen suiston–Stensbölen hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaisesti toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kosteikko- ja rantalinnuston elinolojen parantamiseen sekä kulttuuribiotooppien suojeluun ja ennallistamiseen. Myös virkistyskäyttötarpeet sisältyvät suunnitteluun.
Suunnittelualueen rannat ovat matalia, ruoikkoisia ja monin paikoin maatuneita. Hankalasti käytettävät rannat ovat säilyneet lähes rakentamattomina. Stensbölen alue on muovautunut vuosisatojen aikana viljelyn, niitty- ja hakamaiden laidunnuksen sekä metsätalouden tuloksena. Osa metsistä on ollut talouskäytön ulkopuolella varsin pitkään. Metsien arvoa lisäävät luontaiset lehmus- ja tammiesiintymät, joista osa on iäkkäitä.
Porvoonjoen suiston linnusto on rikas ja monipuolinen. Runsaslukuisimpia pesimälajeja ovat vesilinnuista silkkiuikku, sinisorsa ja nokikana. Pesimälinnustoon kuuluvat lisäksi mm. kurki, naurulokki, luhtahuitti, luhtakana ja rastaskerttunen. Suiston rantametsistä pesivät uuttukyyhky ja pikkutikka. Kaulushaikara ja ruskosuohaukka esiintyvät myös alueella säännöllisesti.
Porvoonjoen suisto on erittäin merkittäviä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka sekä keväällä että syksyllä. Runsaimmat alueella levähtävät lajit ovat isokoskelo, tukkasotka ja sinisorsa. Isokoskeloita alueelle kerääntyy tiettävästi enemmän kuin yhdellekään toiselle etelärannikon merenlahdelle. Porvoonjoen suisto on myös Etelä-Suomen tärkeimpiä uivelon levähdys- ja ruokailualueita. Suurin yhdellä kertaa laskettu uivelomäärä on peräti 230 yksilöä.
Porvoonjoen suiston–Stensbölen hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaisesti toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kosteikko- ja rantalinnuston elinolojen parantamiseen sekä kulttuuribiotooppien suojeluun ja ennallistamiseen. Myös virkistyskäyttötarpeet sisältyvät suunnitteluun.