Factors Affecting the Organizational Adoption of Extended Reality Technologies
Jalo, Henri (2023)
Jalo, Henri
Tampere University
2023
Teknis-taloudellinen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3005-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3005-7
Tiivistelmä
Digitalisaatio ja siirtyminen kohti virtuaalista etätyöskentelyä ovat saaneet organisaatiot tutkimaan uusien teknologioiden, kuten ”laajennetun todellisuuden" (extended reality, XR) kattokäsitteen alle kuuluvien lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) ja virtuaalitodellisuuden (virtual reality, VR), käyttöönottoa. Kiinnostus XR-teknologioita kohtaan on kasvanut organisaatioissa niiden disruptiivisen potentiaalin vuoksi, sillä ne mahdollistavat immersiivisempiä etäyhteistyömahdollisuuksia sekä uudenlaisia tapoja vuorovaikuttaa digitaalisen sisällön kanssa. XR-teknologioiden käyttöönotolla organisaatiot voivat uudistaa toimintojaan ja saavuttaa kilpailuetua. Suurten teknologiayritysten ja tutkimuslaitosten merkittävien investointien ansiosta XR-teknologioiden kypsyys ja kehitystaso ovat kasvaneet, mikä on myös lisännyt yritysten kannustimia ottaa käyttöön XR-ratkaisuja, kun yhä tehokkaampia ja monikäyttöisempiä XR-ratkaisuja on tullut saataville.
XR-ratkaisuja käyttävät kuitenkin tällä hetkellä laajasti vain edelläkävijäyritykset. XR-teknologiat voidaan nähdä uusina rajapintoina ja alustoina, jotka mahdollistavat organisaation työntekijöille immersiivisempiä tapoja yhteistyöskentelylle ja organisaation digitaalisten resurssien hyödyntämiselle. XR:n uutuus ja ainutlaatuisuus sekä mahdollisuudet hyödyntää sitä monissa erilaisissa käyttötapauksissa tekevät sen käyttöönotosta monimutkaista organisaatioille. Koska XR-teknologiat ovat pitkälti vielä kehitysvaiheessa, kirjallisuudessa ei ole vielä juurikaan käsitelty niitä kriittisimpiä tekijöitä, jotka voivat joko edistää tai vaikeuttaa XR:n käyttöönottoa organisaatioissa. Tämä väitöskirja vastaa tähän tutkimusaukkoon tunnistamalla tärkeimmät XR- teknologioiden käyttöönottoon vaikuttavat tekijät ja paljastamalla näiden käyttöönoton tekijöiden ja organisaation käyttöönottoaikeen väliset suhteet ja dynamiikan. Tässä väitöskirjassa luodaan myös suosituksia, joita organisaatiot voivat hyödyntää XR-ratkaisujen käyttöönoton ja kehittämisen tehostamiseksi. Tämän väitöskirjan päätutkimuskysymys on: Mitkä tekijät ovat tärkeimpiä laajennetun todellisuuden teknologioiden käyttöönotossa organisaatioissa?
Tähän päätutkimuskysymykseen vastaamiseen hyödynnetään monimenetelmäistä tutkimuslähestymistapaa. Tämä artikkelipohjainen väitöskirja koostuu viidestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Ensimmäisessä eksploratiivisessa tutkimusvaiheessa pyritään luomaan kattava katsaus tärkeimpiin teknologisiin sekä organisaation sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat XR: organisatoriseen käyttöönottoon. Tässä tutkimusvaiheessa hyödynnetään laadullista lähestymistapaa ja puolistrukturoituja haastatteluita. Tämän jälkeen tutkimuksen konfirmatorisessa vaiheessa kehitetään organisaatiotason XR:n käyttöönottoa selittävä malli, jota testataan määrällisellä kyselyaineistolla hyödyntämällä rakenneyhtälömallintamista. Tämän jälkeen malli kontekstualisoidaan laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimusprosessin aikana saatuja käytännön näkemyksiä sekä kirjallisuuden tuloksia hyödynnetään organisaatioille annettavien käyttöönottoa helpottavien suositusten laatimisessa. Viimeiseksi luodaan kolme metatason päätelmää vertailemalla yksittäisten julkaisujen laadullisten ja määrällisten löydösten yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Vaikka tutkimuksen eksploratiivisen vaiheen perusteella teknologiset tekijät nousivat tärkeiksi XR:n käyttöönotossa, erilaisten organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden, kuten organisaation antaman tuen sekä mimeettisten paineiden, tärkeys korostui tutkimuksen konfirmatorisessa vaiheessa. Tulokset viittaavatkin siihen, että teknologiset tekijät, kuten XR:n yhteensopivuus organisaation tietojärjestelmien ja olemassa olevan laitekannan kanssa, ovat välttämättömiä alkuvaiheen edellytyksiä käyttöönotolle, mutta riittämättömiä ajamaan käyttöönottoa itsessään. Toisaalta proksimaattisemmat käyttöönoton tekijät, kuten työntekijöiden vastustus ja teknologiassa nähty arvo, nousivat esiin riittävinä edellytyksinä käyttöönotolle. Organisaatioiden nähtiin lisäksi priorisoivan sisäisiä kyvykkyyksiä ja taitoja ulkoisen tuen sijaan XR:n käyttöönotossa.
Tämä väitöskirja kontribuoi tietojärjestelmätieteen ja teknologioiden käyttöönoton kirjallisuuksiin tunnistamalla tärkeimmät XR:n organisatoriseen käyttöönottoon vaikuttavat tekijät holistisen monimenetelmäisen tarkastelun avulla. Tämän väitöskirjan löydökset ovat hyödyllisiä tutkijoille teorioiden jatkokehittämisen perustana erityisesti XR:n ja muiden transformatiivisten teknologioiden kontekstissa. Ammattilaiset voivat hyödyntää löydöksiä keskittymällä tärkeimpiin tunnistettuihin käyttöönoton tekijöihin sujuvamman XR-teknologioiden käyttöönoton varmistamiseksi organisaatioissaan.
XR-ratkaisuja käyttävät kuitenkin tällä hetkellä laajasti vain edelläkävijäyritykset. XR-teknologiat voidaan nähdä uusina rajapintoina ja alustoina, jotka mahdollistavat organisaation työntekijöille immersiivisempiä tapoja yhteistyöskentelylle ja organisaation digitaalisten resurssien hyödyntämiselle. XR:n uutuus ja ainutlaatuisuus sekä mahdollisuudet hyödyntää sitä monissa erilaisissa käyttötapauksissa tekevät sen käyttöönotosta monimutkaista organisaatioille. Koska XR-teknologiat ovat pitkälti vielä kehitysvaiheessa, kirjallisuudessa ei ole vielä juurikaan käsitelty niitä kriittisimpiä tekijöitä, jotka voivat joko edistää tai vaikeuttaa XR:n käyttöönottoa organisaatioissa. Tämä väitöskirja vastaa tähän tutkimusaukkoon tunnistamalla tärkeimmät XR- teknologioiden käyttöönottoon vaikuttavat tekijät ja paljastamalla näiden käyttöönoton tekijöiden ja organisaation käyttöönottoaikeen väliset suhteet ja dynamiikan. Tässä väitöskirjassa luodaan myös suosituksia, joita organisaatiot voivat hyödyntää XR-ratkaisujen käyttöönoton ja kehittämisen tehostamiseksi. Tämän väitöskirjan päätutkimuskysymys on: Mitkä tekijät ovat tärkeimpiä laajennetun todellisuuden teknologioiden käyttöönotossa organisaatioissa?
Tähän päätutkimuskysymykseen vastaamiseen hyödynnetään monimenetelmäistä tutkimuslähestymistapaa. Tämä artikkelipohjainen väitöskirja koostuu viidestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Ensimmäisessä eksploratiivisessa tutkimusvaiheessa pyritään luomaan kattava katsaus tärkeimpiin teknologisiin sekä organisaation sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat XR: organisatoriseen käyttöönottoon. Tässä tutkimusvaiheessa hyödynnetään laadullista lähestymistapaa ja puolistrukturoituja haastatteluita. Tämän jälkeen tutkimuksen konfirmatorisessa vaiheessa kehitetään organisaatiotason XR:n käyttöönottoa selittävä malli, jota testataan määrällisellä kyselyaineistolla hyödyntämällä rakenneyhtälömallintamista. Tämän jälkeen malli kontekstualisoidaan laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimusprosessin aikana saatuja käytännön näkemyksiä sekä kirjallisuuden tuloksia hyödynnetään organisaatioille annettavien käyttöönottoa helpottavien suositusten laatimisessa. Viimeiseksi luodaan kolme metatason päätelmää vertailemalla yksittäisten julkaisujen laadullisten ja määrällisten löydösten yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Vaikka tutkimuksen eksploratiivisen vaiheen perusteella teknologiset tekijät nousivat tärkeiksi XR:n käyttöönotossa, erilaisten organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden, kuten organisaation antaman tuen sekä mimeettisten paineiden, tärkeys korostui tutkimuksen konfirmatorisessa vaiheessa. Tulokset viittaavatkin siihen, että teknologiset tekijät, kuten XR:n yhteensopivuus organisaation tietojärjestelmien ja olemassa olevan laitekannan kanssa, ovat välttämättömiä alkuvaiheen edellytyksiä käyttöönotolle, mutta riittämättömiä ajamaan käyttöönottoa itsessään. Toisaalta proksimaattisemmat käyttöönoton tekijät, kuten työntekijöiden vastustus ja teknologiassa nähty arvo, nousivat esiin riittävinä edellytyksinä käyttöönotolle. Organisaatioiden nähtiin lisäksi priorisoivan sisäisiä kyvykkyyksiä ja taitoja ulkoisen tuen sijaan XR:n käyttöönotossa.
Tämä väitöskirja kontribuoi tietojärjestelmätieteen ja teknologioiden käyttöönoton kirjallisuuksiin tunnistamalla tärkeimmät XR:n organisatoriseen käyttöönottoon vaikuttavat tekijät holistisen monimenetelmäisen tarkastelun avulla. Tämän väitöskirjan löydökset ovat hyödyllisiä tutkijoille teorioiden jatkokehittämisen perustana erityisesti XR:n ja muiden transformatiivisten teknologioiden kontekstissa. Ammattilaiset voivat hyödyntää löydöksiä keskittymällä tärkeimpiin tunnistettuihin käyttöönoton tekijöihin sujuvamman XR-teknologioiden käyttöönoton varmistamiseksi organisaatioissaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4794]