Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening : A Population-Based Survey Study in Finland
Helander, Sanni (2022)
Helander, Sanni
Tampere University
2022
Terveystieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-08-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1
Tiivistelmä
Olennainen osa minkä tahansa syöpäseulontaohjelman kokonaisarviointia on sen mahdollisten psykososiaalisten vaikutusten tutkiminen. Suolistosyövän seulonnan on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa voivan aiheuttaa muutoksia terveyskäyttäytymiseen. Suomen Syöpärekisteri käynnisti vuonna 2010 väestötutkimuksen suolistosyövän seulonnan elintapa- ja elämänlaatuvaikutuksista. Tässä väitöstyössä tarkastellaan, vaikuttiko suolistosyövän seulontaan kutsun saaminen tai seulontaan osallistuminen valittuihin elintapoihin tai alemman maha- suolikanavan oireiden havaitsemiseen 59–61-vuotiailla. Lisäksi tutkittiin koettujen vatsaoireiden roolia suolistosyövän seulonnassa sekä postikyselytutkimuksen seurauksia eri syöpäseulontojen osallistumisen näkökulmasta.
Vuosina 2004-2016 käynnissä olleessa suolistosyövän seulontaohjelmassa 60- vuotiaat miehet ja naiset satunnaistettiin seulonta- ja kontrolliryhmiin (1:1). Elintapoja ja oireita tiedusteltiin postikyselyllä ensimmäistä suolistosyövän seulontaa edeltävänä vuonna (59-vuotiaana) ja seulontaa seuraavana vuonna (61-vuotiaana) sekä vastaavaan aikaan seulontaan kutsumattomille kontrolleille. Molemmilta kyselykierroksilta kertyi 2508 paria täytettyjä kyselylomakkeita seulontaryhmästä ja 2387 paria kontrolliryhmästä. Vasteena käytettiin kahden vuoden muutosta suolistosyövän riskitekijöihin kuuluvien elintapojen (ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, painoindeksi [BMI], alkoholinkäyttö ja tupakointitila) muodostamassa kokonaiselintapaindeksissä (osatyö I) tai kahdeksan eri maha-suolistokanavan oireen muodostamassa oireindeksissä (osatyö II). Seulontaa edeltävien vatsaoireiden ja suolistosyövän seulontaan osallistumisen analyysiin käytettiin ilmaantuvuussuhteita (osatyö II). Arvioidaksemme seulonnan psykososiaalisten seurausten tutkimisen mahdollisia haittoja pyrimme selvittämään, vaikuttivatko postikyselyt suolistosyövän seulontaan osallistumiseen kolmella ensimmäisellä seulontakierroksella 60-64- vuotiaana (osatyöt III–IV). Lisäksi selvitimme rinta- ja kohdunkaulansyövän seulontojen osalta, vaikuttiko toteutettu elintapatutkimus ja kutsu kolmanteen eri syöpäseulontaan samana vuonna näiden ns. vanhojen syöpäseulontojen osallistumiseen (osatyö V).
Suolistosyöpään liittyvissä elämäntavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Tutkimuksessa käytetty elintapaindeksi muuttui kahden vuoden seurannan aikana suolistosyövän näkökulmasta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen (osatyö I). Samoin ajalliset muutokset alemman mahasuolikanavan oireiden havaitsemisessa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmän ja seulontaan osallistuneiden sekä ei-osallistuneiden kutsuttujen joukossa, mikä tarkoittaa, että seulonnan vaikutuksia oireiden havaitsemiseen ei löydetty. Seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten suolistosyövän seulontaan osallistumista. Naisilla oireet eivät vaikuttaneet osallistumisaktiivisuuteen (osatyö II).
Elintapa- ja elämänlaatukyselyille altistuminen alensi 60-vuotiaiden osallistumista elämänsä ensimmäiseen suolistosyövän seulontaan (osatyö III). Vastaava ilmiö todettiin vuoden 2012 seurantakyselyn jälkeen: vuonna 2013 suolistosyövän seulontaan osallistui 58 % heistä, joille oli lähetetty tutkimuskyselyjä vuonna 2020 ja 2012, ja 64 % heistä, joille kyselyjä ei oltu lähetetty. Ensimmäisellä seulontakierroksella muodostunut osallistumismalli jatkui myös aikaan, jolloin kyselylomakkeita ei enää lähetetty. Kolmannella seulontakierroksella vuonna 2015 (64-vuotiaat) seulontaan osallistui nimittäin 66 % niistä, jotka eivät olleet koskaan saaneet postikyselyjä, ja 62 % niistä, joille kyselyt oli lähetetty vuosina 2010 ja 2012 (P<0,001) (osatyö IV). Tutkimuskyselyiden lähettäminen tai kutsu kolmanteen syöpäseulontaan (suolistosyövän seulonta) saman kalenterivuoden aikana eivät kuitenkaan vaikuttaneet rinta- ja kohdunkaulansyövän seulontojen vakiintuneisiin osallistumistasoihin (osatyö V).
Tutkimuksessa ei havaittu suolistosyövän seulonnasta johtuvia epäsuotuisia muutoksia elämäntavoissa tai alemman mahasuolikanavan oireiden havaitsemisessa tutkitussa ikäryhmässä. Tulokset ovat huojentavia suolistosyövän seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Erilaiset vatsan alueen oireet tulisi huomioida seulonnan kohdeväestön opastamisessa ja suolistosyövän seulonnasta tiedottamisessa, koska koetut oireet näyttävät vaikuttavan seulontaosallistumiseen ainakin miesten keskuudessa. Syöpäseulontojen piirissä on tärkeä tutkia myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, mutta erityisesti tutkittavilta itseltään vaivannäköä vaativissa tiedonkeruutapoja käytettäessä on se suunniteltava ja toteutettava huolella, jotta seulontaan osallistuminen ei laske. Tutkimuksen myötä Suomessa on näyttöä, että uuden syöpäseulontaohjelman myötä 60-vuotiaille naisille kohdistuva tilanne kolmesta eri syöpäseulontakutsusta kyseisenä vuonna ei haittaa tai hyödytä heidän rinta- ja kohdunkaulansyövän seulontaosallistumistaan.
Vuosina 2004-2016 käynnissä olleessa suolistosyövän seulontaohjelmassa 60- vuotiaat miehet ja naiset satunnaistettiin seulonta- ja kontrolliryhmiin (1:1). Elintapoja ja oireita tiedusteltiin postikyselyllä ensimmäistä suolistosyövän seulontaa edeltävänä vuonna (59-vuotiaana) ja seulontaa seuraavana vuonna (61-vuotiaana) sekä vastaavaan aikaan seulontaan kutsumattomille kontrolleille. Molemmilta kyselykierroksilta kertyi 2508 paria täytettyjä kyselylomakkeita seulontaryhmästä ja 2387 paria kontrolliryhmästä. Vasteena käytettiin kahden vuoden muutosta suolistosyövän riskitekijöihin kuuluvien elintapojen (ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, painoindeksi [BMI], alkoholinkäyttö ja tupakointitila) muodostamassa kokonaiselintapaindeksissä (osatyö I) tai kahdeksan eri maha-suolistokanavan oireen muodostamassa oireindeksissä (osatyö II). Seulontaa edeltävien vatsaoireiden ja suolistosyövän seulontaan osallistumisen analyysiin käytettiin ilmaantuvuussuhteita (osatyö II). Arvioidaksemme seulonnan psykososiaalisten seurausten tutkimisen mahdollisia haittoja pyrimme selvittämään, vaikuttivatko postikyselyt suolistosyövän seulontaan osallistumiseen kolmella ensimmäisellä seulontakierroksella 60-64- vuotiaana (osatyöt III–IV). Lisäksi selvitimme rinta- ja kohdunkaulansyövän seulontojen osalta, vaikuttiko toteutettu elintapatutkimus ja kutsu kolmanteen eri syöpäseulontaan samana vuonna näiden ns. vanhojen syöpäseulontojen osallistumiseen (osatyö V).
Suolistosyöpään liittyvissä elämäntavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Tutkimuksessa käytetty elintapaindeksi muuttui kahden vuoden seurannan aikana suolistosyövän näkökulmasta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen (osatyö I). Samoin ajalliset muutokset alemman mahasuolikanavan oireiden havaitsemisessa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmän ja seulontaan osallistuneiden sekä ei-osallistuneiden kutsuttujen joukossa, mikä tarkoittaa, että seulonnan vaikutuksia oireiden havaitsemiseen ei löydetty. Seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten suolistosyövän seulontaan osallistumista. Naisilla oireet eivät vaikuttaneet osallistumisaktiivisuuteen (osatyö II).
Elintapa- ja elämänlaatukyselyille altistuminen alensi 60-vuotiaiden osallistumista elämänsä ensimmäiseen suolistosyövän seulontaan (osatyö III). Vastaava ilmiö todettiin vuoden 2012 seurantakyselyn jälkeen: vuonna 2013 suolistosyövän seulontaan osallistui 58 % heistä, joille oli lähetetty tutkimuskyselyjä vuonna 2020 ja 2012, ja 64 % heistä, joille kyselyjä ei oltu lähetetty. Ensimmäisellä seulontakierroksella muodostunut osallistumismalli jatkui myös aikaan, jolloin kyselylomakkeita ei enää lähetetty. Kolmannella seulontakierroksella vuonna 2015 (64-vuotiaat) seulontaan osallistui nimittäin 66 % niistä, jotka eivät olleet koskaan saaneet postikyselyjä, ja 62 % niistä, joille kyselyt oli lähetetty vuosina 2010 ja 2012 (P<0,001) (osatyö IV). Tutkimuskyselyiden lähettäminen tai kutsu kolmanteen syöpäseulontaan (suolistosyövän seulonta) saman kalenterivuoden aikana eivät kuitenkaan vaikuttaneet rinta- ja kohdunkaulansyövän seulontojen vakiintuneisiin osallistumistasoihin (osatyö V).
Tutkimuksessa ei havaittu suolistosyövän seulonnasta johtuvia epäsuotuisia muutoksia elämäntavoissa tai alemman mahasuolikanavan oireiden havaitsemisessa tutkitussa ikäryhmässä. Tulokset ovat huojentavia suolistosyövän seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Erilaiset vatsan alueen oireet tulisi huomioida seulonnan kohdeväestön opastamisessa ja suolistosyövän seulonnasta tiedottamisessa, koska koetut oireet näyttävät vaikuttavan seulontaosallistumiseen ainakin miesten keskuudessa. Syöpäseulontojen piirissä on tärkeä tutkia myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, mutta erityisesti tutkittavilta itseltään vaivannäköä vaativissa tiedonkeruutapoja käytettäessä on se suunniteltava ja toteutettava huolella, jotta seulontaan osallistuminen ei laske. Tutkimuksen myötä Suomessa on näyttöä, että uuden syöpäseulontaohjelman myötä 60-vuotiaille naisille kohdistuva tilanne kolmesta eri syöpäseulontakutsusta kyseisenä vuonna ei haittaa tai hyödytä heidän rinta- ja kohdunkaulansyövän seulontaosallistumistaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]