Out-of-Hospital Deliveries in Finland: A Nationwide register study
Ovaskainen, Katja (2021)
Ovaskainen, Katja
Tampere University
2021
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1976-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1976-2
Tiivistelmä
Taustaa: Sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä on lisääntynyt, vaikka suurin osa vauvoista syntyy edelleen sairaalassa. Sairaalan ulkopuoliset synnytykset voidaan jakaa suunnittelemattomiin ja suunniteltuihin synnytyksiin. Suunnittelemattomiin sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin on todettu liittyvän lisääntynyt varhainen seitsemän vuorokauden ikään mennessä tapahtuva kuolleisuus ja sairastavuus. Tutkimustulokset suunniteltuihin sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin liittyvän vastasyntyneiden kuolleisuuden ja sairastavuuden osalta ovat vaihtelevia, mutta useimmiten suotuisampia, jos kansallisia ohjeistuksia ja suosituksia on noudatettu.
Tutkimuksen tarkoitus: Tarkoituksena oli selvittää vastasyntyneiden varhaista, seitsemän vuorokauden ikään mennessä ilmaantuvaa kuolleisuutta ja sairastavuutta, äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta, sairaalan ulkopuolisten synnytysten esiintyvyyttä sekä riskitekijöitä sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin liittyen. Lisätavoitteena oli verrata sairaalan ulkopuolella syntyneiden ja sairaalassa syntyneiden lasten seitsemän vuorokauden iän jälkeisen pitkäaikaissairastavuuden ja pitkäaikaiskuolleisuuden esiintyvyyttä kouluikään mennessä.
Menetelmät: Tutkimusjoukko muodostettiin syntymärekisteristä ja tähän kansalliseen rekisteritutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa vuosina 1996– 2013 syntyneet lapset (n = 1 053 802). Lapset, joiden syntymäpaikka ei ollut tiedossa, suljettiin pois tutkimuksesta (n = 1046). Lopullisiin analyyseihin mukaan otetut lapset jaettiin kolmeen ryhmään syntymäpaikan mukaan; suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen (n = 1420), suunniteltu sairaalan ulkopuolinen (n = 197) ja sairaala (n = 1 051 139). Kuolleisuutta ja sairastavuutta arvioitiin yhdistämällä eri rekistereiden tietoja toisiinsa. Yhteen osatyöhön tiedot kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan potilasasiakirjoista vuosilta 1996–2011.
Tulokset: Vuosittainen suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä lähes kuusinkertaistui tutkimusjakson aikana (46 per 100 000 syntynyttä - 260 per 100 000 syntynyttä) ja tämä trendi on jatkunut myös tutkimusjakson jälkeen. Synnytyssairaaloiden lukumäärä sen sijaan on vähentynyt, tutkimusjakson aikana suljettiin 15 synnytyssairaalaa. Suunniteltujen sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä lähes viisinkertaistui tutkimusjakson aikana (8.3 per 100 000 syntynyttä - 39.4 per 100 000 syntynyttä). Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus oli viisinkertainen sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna ja pysyi samanlaisena koko tutkimusjakson ajan. Suunnitellusti kotona syntyneiden joukossa oli vain kaksi alle seitsemän vuorokauden iässä kuollutta lasta, mutta huomattavaa oli, että myös matalan riskin synnyttäjien vastasyntyneillä esiintyi hoitoa tai huomioita vaatineita terveydellisiä ongelmia.
Itsenäisiä riskitekijöitä sairaalan ulkopuoliselle suunnittelemattomalle synnytykselle olivat raskaudenaikainen tupakointi, alkoholin tai päihteiden väärinkäyttö, eläminen ilman parisuhdetta, vähäisemmät raskaudenaikaiset tarkastuskäynnit, uudelleensynnyttäneisyys, pieni syntymäpaino, pidempi matka synnytyssairaalaan, synnytyksen lyhyt kesto ja syntyminen muualla kuin HUSin tai TYKSin erityisvastuualueilla. Riskitekijöitä suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhaiselle kuolleisuudelle olivat sairaalan ulkopuolella syntyminen itsessään, pieni syntymäpaino, hyvin ennenaikainen synnytys ja syntymä KYSin erityisvastuualueella. Riskitekijöitä puolestaan joko kuolemalle tai sairastavuudelle alle seitsemän vuorokauden iässä olivat pieni syntymäpaino ja ennenaikainen synnytys. Kuolleisuudessa viikon iästä kouluikään asti ei ollut eroa eri ryhmien välillä.
Kouluikään mennessä sairaalan ulkopuolella syntyminen joko suunnitellusti tai suunnittelemattomasti näytti olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua astmaan tai allergisiin sairauksiin sairaalassa syntyneisiin verrattuna. Suunnittelemattomasti tai suunnitellusti sairaalan ulkopuolella syntyneillä lapsilla esiintyi myös vähemmän sairaalahoitoa tai sairaalakäyntejä vaatineita infektioita. Neurologisten sairauksien riski ei näyttänyt olevan suurentunut sairaalan ulkopuolella syntyneillä sairaalassa syntyneisiin verrattuna.
Johtopäätökset: Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä kasvoi merkittävästi tutkimusjakson aikana. Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus oli merkittävästi suurempaa sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Suunnitellusti kotona syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus oli harvinaista. Sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten kuolleisuus viikon iästä kouluikään mennessä ei eronnut ryhmien välillä. Sairaalan ulkopuolella syntyneillä näytti olevan pienempi riski sairastua astmaan tai allergisiin sairauksiin sairaalan syntyneisiin lapsiin verrattuna ja myös sairaalahoitoa vaatineita infektioita esiintyi vähemmän. Neurologisten sairauksien riski ei ollut suurentunut sairaalan ulkopuolella syntyneillä lapsilla kouluikään mennessä.
Tutkimuksen tarkoitus: Tarkoituksena oli selvittää vastasyntyneiden varhaista, seitsemän vuorokauden ikään mennessä ilmaantuvaa kuolleisuutta ja sairastavuutta, äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta, sairaalan ulkopuolisten synnytysten esiintyvyyttä sekä riskitekijöitä sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin liittyen. Lisätavoitteena oli verrata sairaalan ulkopuolella syntyneiden ja sairaalassa syntyneiden lasten seitsemän vuorokauden iän jälkeisen pitkäaikaissairastavuuden ja pitkäaikaiskuolleisuuden esiintyvyyttä kouluikään mennessä.
Menetelmät: Tutkimusjoukko muodostettiin syntymärekisteristä ja tähän kansalliseen rekisteritutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa vuosina 1996– 2013 syntyneet lapset (n = 1 053 802). Lapset, joiden syntymäpaikka ei ollut tiedossa, suljettiin pois tutkimuksesta (n = 1046). Lopullisiin analyyseihin mukaan otetut lapset jaettiin kolmeen ryhmään syntymäpaikan mukaan; suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen (n = 1420), suunniteltu sairaalan ulkopuolinen (n = 197) ja sairaala (n = 1 051 139). Kuolleisuutta ja sairastavuutta arvioitiin yhdistämällä eri rekistereiden tietoja toisiinsa. Yhteen osatyöhön tiedot kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan potilasasiakirjoista vuosilta 1996–2011.
Tulokset: Vuosittainen suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä lähes kuusinkertaistui tutkimusjakson aikana (46 per 100 000 syntynyttä - 260 per 100 000 syntynyttä) ja tämä trendi on jatkunut myös tutkimusjakson jälkeen. Synnytyssairaaloiden lukumäärä sen sijaan on vähentynyt, tutkimusjakson aikana suljettiin 15 synnytyssairaalaa. Suunniteltujen sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä lähes viisinkertaistui tutkimusjakson aikana (8.3 per 100 000 syntynyttä - 39.4 per 100 000 syntynyttä). Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus oli viisinkertainen sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna ja pysyi samanlaisena koko tutkimusjakson ajan. Suunnitellusti kotona syntyneiden joukossa oli vain kaksi alle seitsemän vuorokauden iässä kuollutta lasta, mutta huomattavaa oli, että myös matalan riskin synnyttäjien vastasyntyneillä esiintyi hoitoa tai huomioita vaatineita terveydellisiä ongelmia.
Itsenäisiä riskitekijöitä sairaalan ulkopuoliselle suunnittelemattomalle synnytykselle olivat raskaudenaikainen tupakointi, alkoholin tai päihteiden väärinkäyttö, eläminen ilman parisuhdetta, vähäisemmät raskaudenaikaiset tarkastuskäynnit, uudelleensynnyttäneisyys, pieni syntymäpaino, pidempi matka synnytyssairaalaan, synnytyksen lyhyt kesto ja syntyminen muualla kuin HUSin tai TYKSin erityisvastuualueilla. Riskitekijöitä suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhaiselle kuolleisuudelle olivat sairaalan ulkopuolella syntyminen itsessään, pieni syntymäpaino, hyvin ennenaikainen synnytys ja syntymä KYSin erityisvastuualueella. Riskitekijöitä puolestaan joko kuolemalle tai sairastavuudelle alle seitsemän vuorokauden iässä olivat pieni syntymäpaino ja ennenaikainen synnytys. Kuolleisuudessa viikon iästä kouluikään asti ei ollut eroa eri ryhmien välillä.
Kouluikään mennessä sairaalan ulkopuolella syntyminen joko suunnitellusti tai suunnittelemattomasti näytti olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua astmaan tai allergisiin sairauksiin sairaalassa syntyneisiin verrattuna. Suunnittelemattomasti tai suunnitellusti sairaalan ulkopuolella syntyneillä lapsilla esiintyi myös vähemmän sairaalahoitoa tai sairaalakäyntejä vaatineita infektioita. Neurologisten sairauksien riski ei näyttänyt olevan suurentunut sairaalan ulkopuolella syntyneillä sairaalassa syntyneisiin verrattuna.
Johtopäätökset: Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä kasvoi merkittävästi tutkimusjakson aikana. Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus oli merkittävästi suurempaa sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Suunnitellusti kotona syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus oli harvinaista. Sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten kuolleisuus viikon iästä kouluikään mennessä ei eronnut ryhmien välillä. Sairaalan ulkopuolella syntyneillä näytti olevan pienempi riski sairastua astmaan tai allergisiin sairauksiin sairaalan syntyneisiin lapsiin verrattuna ja myös sairaalahoitoa vaatineita infektioita esiintyi vähemmän. Neurologisten sairauksien riski ei ollut suurentunut sairaalan ulkopuolella syntyneillä lapsilla kouluikään mennessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]