Strategic development of circular economy business in industrial firms
Ranta, Valtteri (2021)
Ranta, Valtteri
Tampere University
2021
Teknis-taloudellinen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Business and Technology Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1934-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1934-2
Tiivistelmä
Teollisuusyritykset pyrkivät kasvavassa määrin kehittämään liiketoimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Kehitettävän kestävän liiketoiminnan täytyy kuitenkin myös parantaa, tai vähintään ylläpitää, yrityksen kykyä luoda arvoa ja kilpailla. Kiertotalous onkin saavuttanut nopeasti yritysten huomion, luvaten tuotteiden ja materiaalien pitämisen käytössä ja arvokkaana pidempään sekä hukan ja jätteen vähentämisen mahdollistavan sekä ympäristöllistä että taloudellista suorituskykyä yrityksille. Saavuttaakseen nämä hyödyt, yritysten täytyy sisällyttää kiertotalouden periaatteita liiketoimintaansa, ja samalla uudistaa olemassa olevia tai kehittää täysin uusia liiketoimintamalleja. Samaan aikaan kiertotalouden mukainen ajattelu on muuttamassa teollisuusyritysten liiketoimintaympäristöä vaikuttamalla siihen, minkä tyyppistä liiketoimintaa asiakkaat ja päättäjät pitävät arvokkaana ja tukemisen arvoisena. Kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittäminen vaatiikin näin ollen strategista harkintaa.
Tämä tutkimus pyrkii tunnistamaan tapoja, joiden avulla teollisuusyritykset voivat strategisesti kehittää kiertotaloutta ympäröivässä markkinan muutoksessa arvoa luovaa liiketoimintaa. Liiketoiminnan ympäristöllisen kestävyyden parantamisen on aiemmassa strategiatutkimuksessa tunnistettu voivan parantaa myös sen kykyä luoda taloudellista arvoa. Aiempi strategiatutkimus ei kuitenkaan ole juurikaan tunnistanut tapoja, joilla teollisuusyritysten kannattaa lähteä parantamaan liiketoimintansa ympäristöllistä kestävyyttä. Kiertotalouden tutkimuskenttä taas on hyödyntänyt strategisia käsitteitä, kuten esimerkiksi liiketoimintamalleja, kuvatessaan tapoja, joilla yritykset voisivat hyödyntää kiertotaloutta liiketoiminnassaan. Tämä tutkimus on kuitenkin keskittynyt liiketoimintamallien kykyyn säilyttää materiaalit ja tuotteet käytössä pidempään teknisesti, ei niiden kykyyn tuottaa taloudellista arvoa yritykselle. Kiertotalouden tutkimus ei myöskään ole ottanut strategisesta näkökulmasta tärkeää liiketoimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta huomioon liiketoimintamalleja käsitellessään.
Kiertotalous vaikuttaa liiketoimintaan erityisesti kehittyvän sääntelyn ja ympäristöllisemmiksi muuttuvien arvojen kautta. Näin ollen teollisuusyritysten kykyä luoda arvoa kiertotalouden mukaisella liiketoiminnalla liiketoimintaympäristössään tarkastellaan tässä tutkimuksessa instituutionaalisen teorian avulla. Instituutionaalisen teorian mukaan sääntelystä, arvoista ja vakiintuneista ajatustavoista muodostuvat instituutiot ohjaavat kaikkea sosiaalista toimintaa, ja näin ollen myös liiketoiminnan kykyä luoda arvoa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja kolmena monitapaustutkimuksena käyttäen pääosin dokumenttipohjaista dataa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa harjoittavien teollisuusyritysten liiketoimintamalleista ja asiakasarvoehdotelmista. Löydökset viittaavat siihen, että kierrätys on tällä hetkellä instituutionaalisesti legitiimein kiertotalouden periaate ja teollisuusyritysten pääasiallinen tapa hyötyä kiertotaloudesta taloudellisesti. Tuotteiden ja materiaalien vähentämisen sekä uudelleenkäytön periaatteiden legitimiteetti on kuitenkin kasvamassa suhteessa kierrätykseen, ohjaten teollisuusyrityksiä hyödyntämään tulevaisuudessa näitä periaatteita. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä arvonluontilogiikkaa, arvon palauttaminen, jakaminen, optimointi ja korvaaminen, joita erilaisia resursseja omaavat yritykset hyödyntävät liiketoimintamalleissaan. Yritysten asiakasarvoehdotelmista tunnistettiin, että yritykset tekivät niiden kautta instituutionaalista työtä pyrkien muokkaamaan toimintansa legitimiteettiä ja arvonluontikykyä instituutionaalisessa ympäristössään. Löydökset viittaavat näin ollen siihen, että kehittääkseen arvoa luovaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, teollisuusyritysten tulee tunnistaa niille soveltuva arvonluontilogiikka, kehitettävän liiketoiminnan nykyinen legitimiteetti, ja muokata legitimiteettiä arvonluonnin edistämiseksi.
Tutkimus tuo kontribuution strategian, kiertotalouden, ja instituutionaalisen teorian tutkimusalueisiin. Strategian näkökulmasta tutkimus korostaa instituutionaalisen ympäristön merkitystä liiketoiminnan arvon luonnille, ja tuo kontribuution erityisesti kehittyvään arvon luontia edistävän strategisen instituutionaalisen työn tutkimukseen. Kiertotalouden tutkimusalueeseen tutkimus tuo kontribuution tunnistamalla neljä kiertotalouden arvonluontilogiikkaa, jotka keskittyvät erityisesti taloudelliseen arvon luontiin. Lisäksi tutkimus näyttää, että kiertotalouden periaatteiden tämänhetkinen legitimiteetti on ristiriidassa periaatteiden kykyyn parantaa liiketoiminnan ympäristöllistä kestävyyttä. Instituutionaalisen teorian tutkimusalueeseen tutkimus tuo kontribuution näyttämällä, että instituutionaalinen työ sisältyy oleellisena osana yrityksen liiketoimintamalliin kiertotalouden markkinamuutoksessa. Yritysjohtajille tutkimus näyttää tapoja sisällyttää kiertotaloutta liiketoimintaan korostamalla yrityksen vahvuuksiin sopivan arvonluontilogiikan valintaa, sekä instituutionaalisen ympäristön merkitystä ja siihen kohdistettavan instituutionaalisen työn tarpeellisuutta arvonluonnin edistämiseksi.
Tämä tutkimus pyrkii tunnistamaan tapoja, joiden avulla teollisuusyritykset voivat strategisesti kehittää kiertotaloutta ympäröivässä markkinan muutoksessa arvoa luovaa liiketoimintaa. Liiketoiminnan ympäristöllisen kestävyyden parantamisen on aiemmassa strategiatutkimuksessa tunnistettu voivan parantaa myös sen kykyä luoda taloudellista arvoa. Aiempi strategiatutkimus ei kuitenkaan ole juurikaan tunnistanut tapoja, joilla teollisuusyritysten kannattaa lähteä parantamaan liiketoimintansa ympäristöllistä kestävyyttä. Kiertotalouden tutkimuskenttä taas on hyödyntänyt strategisia käsitteitä, kuten esimerkiksi liiketoimintamalleja, kuvatessaan tapoja, joilla yritykset voisivat hyödyntää kiertotaloutta liiketoiminnassaan. Tämä tutkimus on kuitenkin keskittynyt liiketoimintamallien kykyyn säilyttää materiaalit ja tuotteet käytössä pidempään teknisesti, ei niiden kykyyn tuottaa taloudellista arvoa yritykselle. Kiertotalouden tutkimus ei myöskään ole ottanut strategisesta näkökulmasta tärkeää liiketoimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta huomioon liiketoimintamalleja käsitellessään.
Kiertotalous vaikuttaa liiketoimintaan erityisesti kehittyvän sääntelyn ja ympäristöllisemmiksi muuttuvien arvojen kautta. Näin ollen teollisuusyritysten kykyä luoda arvoa kiertotalouden mukaisella liiketoiminnalla liiketoimintaympäristössään tarkastellaan tässä tutkimuksessa instituutionaalisen teorian avulla. Instituutionaalisen teorian mukaan sääntelystä, arvoista ja vakiintuneista ajatustavoista muodostuvat instituutiot ohjaavat kaikkea sosiaalista toimintaa, ja näin ollen myös liiketoiminnan kykyä luoda arvoa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja kolmena monitapaustutkimuksena käyttäen pääosin dokumenttipohjaista dataa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa harjoittavien teollisuusyritysten liiketoimintamalleista ja asiakasarvoehdotelmista. Löydökset viittaavat siihen, että kierrätys on tällä hetkellä instituutionaalisesti legitiimein kiertotalouden periaate ja teollisuusyritysten pääasiallinen tapa hyötyä kiertotaloudesta taloudellisesti. Tuotteiden ja materiaalien vähentämisen sekä uudelleenkäytön periaatteiden legitimiteetti on kuitenkin kasvamassa suhteessa kierrätykseen, ohjaten teollisuusyrityksiä hyödyntämään tulevaisuudessa näitä periaatteita. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä arvonluontilogiikkaa, arvon palauttaminen, jakaminen, optimointi ja korvaaminen, joita erilaisia resursseja omaavat yritykset hyödyntävät liiketoimintamalleissaan. Yritysten asiakasarvoehdotelmista tunnistettiin, että yritykset tekivät niiden kautta instituutionaalista työtä pyrkien muokkaamaan toimintansa legitimiteettiä ja arvonluontikykyä instituutionaalisessa ympäristössään. Löydökset viittaavat näin ollen siihen, että kehittääkseen arvoa luovaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, teollisuusyritysten tulee tunnistaa niille soveltuva arvonluontilogiikka, kehitettävän liiketoiminnan nykyinen legitimiteetti, ja muokata legitimiteettiä arvonluonnin edistämiseksi.
Tutkimus tuo kontribuution strategian, kiertotalouden, ja instituutionaalisen teorian tutkimusalueisiin. Strategian näkökulmasta tutkimus korostaa instituutionaalisen ympäristön merkitystä liiketoiminnan arvon luonnille, ja tuo kontribuution erityisesti kehittyvään arvon luontia edistävän strategisen instituutionaalisen työn tutkimukseen. Kiertotalouden tutkimusalueeseen tutkimus tuo kontribuution tunnistamalla neljä kiertotalouden arvonluontilogiikkaa, jotka keskittyvät erityisesti taloudelliseen arvon luontiin. Lisäksi tutkimus näyttää, että kiertotalouden periaatteiden tämänhetkinen legitimiteetti on ristiriidassa periaatteiden kykyyn parantaa liiketoiminnan ympäristöllistä kestävyyttä. Instituutionaalisen teorian tutkimusalueeseen tutkimus tuo kontribuution näyttämällä, että instituutionaalinen työ sisältyy oleellisena osana yrityksen liiketoimintamalliin kiertotalouden markkinamuutoksessa. Yritysjohtajille tutkimus näyttää tapoja sisällyttää kiertotaloutta liiketoimintaan korostamalla yrityksen vahvuuksiin sopivan arvonluontilogiikan valintaa, sekä instituutionaalisen ympäristön merkitystä ja siihen kohdistettavan instituutionaalisen työn tarpeellisuutta arvonluonnin edistämiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]