Lasten televisionkäytön valvonta perheiden vuorovaikutuksellisina käytänteinä
Kallio, Aku (2021)
Kallio, Aku
Tampereen yliopisto
2021
Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1895-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1895-6
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastelen vanhempien osallistumista lasten mediankäyttöön. Videoitujen arkisten vuorovaikutustilanteiden avulla tarkastelen median äärellä tapahtuvaa vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta, jossa vanhemmat osallistuvat lasten televisionkatseluun kehollisin ja sanallisin keinoin. Tarkastelun kohteena on etenkin, miten vanhemmat ohjaavat, tukevat ja kontrolloivat katselua. Työ kiinnittyy vuorovaikutustutkimuksen perinteeseen. Tutkimuksessa perheiden arkisia toimintoja ja käytänteitä tarkastellaan vuorovaikutuksellisina saavutuksina, joissa tapahtuu mikrotason sosialisaatiota. Tässä prosessissa huomio kohdistuu paitsi vanhemman sosiaalistaviin toimiin, myös lapsen omaan toimijuuteen ja aktiiviseen rooliin omassa sosialisaatiossaan.
Tutkimuksen aineistona toimii Suomen Akatemian rahoittamassa Media, Family Interaction and Children’s Well-Being – tutkimusprojektissa (2011-2015) kerätty laaja videoaineisto suomalaisten lapsiperheiden (26 perhettä) mediankäytöstä heidän kotiarjessaan. Teoreettis-metodologisena lähtökohtana tutkimuksessa toimii etnometodologia, tutkimusmenetelminä käytetään erityisesti soveltavaa keskustelunanalyysia (applied conversation analysis) ja multimodaalista vuorovaikutuksen analyysia. Keskustelunanalyysin välinein on mahdollista tarkastella yksityiskohtaisesti perhe-elämän mikrotason ilmiöitä. Vuorovaikutustilanne, jossa lapsi kohtaa kaksi merkittävää sosiaalistajaa, median ja vanhemmat, tarjoaa tilaisuuden tarkastella sosialisaatioprosessia sellaisena kuin se lapsen arjessa esiintyy. Tällainen mikrotason analyysi tarjoaa vuorovaikutuksellisen näkökulman lapsen ja median välittämän maailman kohtaamiseen, sekä vanhempien rooliin tässä prosessissa.
Tutkimukseni tarkastelee, miten mediassa kohdatuista asioista keskustellaan perheessä. Tätä teemaa lähestytään työssä erilaisista näkökulmista: 1) miten vanhemmat puhuvat lapsilleen televisio-ohjelmista, 2) millaisia kysymyksiä lapset esittävät ohjelmista ja miten vanhemmat näihin vastaavat, 3) miten vanhemmat vastaavat lapsen tunneilmauksiin katselutilanteissa ja 4) miten vanhemmat ja lapset neuvottelevat katselun rajoittamisesta.
Tulokset osoittavat, miten perheissä orientoidutaan lasten televisionkatseluun kolmella eri tavalla: lapsia suojellaan television vaikutuksilta, televisiota käytetään kasvatuksen apuvälineenä ja televisio toimii osana perheen yhteistoiminnallista arkea. Näin työ laajentaa aiempia käsityksiä vanhempien osallisuudesta lasten televisionkatseluun. Osallistuessaan lapsensa televisionkatseluun vanhemmat ohjaavat ja tukevat katselua tarjoamalla tiedollisia selityksiä, moraalisia arvioita ja emotionaalista tukea. Nämä käytänteet eivät ohjaa ainoastaan lapsen televisionkatselua, vaan niiden avulla välitetään yhteiskunnan arvoja ja normeja, luodaan yhteisyyttä perheen kesken ja opetetaan lapselle tunnetaitoja ja kulttuurista tietoa. Lasten toimijuus tulee näkyviin erityisesti siinä, miten lapset neuvottelevat mediasuhteestaan ja omilla toimillaan tarjoavat vanhemmille vuorovaikutuksellista asemaa, jossa vanhempien on odotuksenmukaista ohjata ja tukea lapsen televisionkatselua. Tutkimus kontribuoi erityisesti ymmärrykseen siitä, miten sosialisaatio tapahtuu mikrotasolla perheen arkisissa toimissa.
Tutkimuksen aineistona toimii Suomen Akatemian rahoittamassa Media, Family Interaction and Children’s Well-Being – tutkimusprojektissa (2011-2015) kerätty laaja videoaineisto suomalaisten lapsiperheiden (26 perhettä) mediankäytöstä heidän kotiarjessaan. Teoreettis-metodologisena lähtökohtana tutkimuksessa toimii etnometodologia, tutkimusmenetelminä käytetään erityisesti soveltavaa keskustelunanalyysia (applied conversation analysis) ja multimodaalista vuorovaikutuksen analyysia. Keskustelunanalyysin välinein on mahdollista tarkastella yksityiskohtaisesti perhe-elämän mikrotason ilmiöitä. Vuorovaikutustilanne, jossa lapsi kohtaa kaksi merkittävää sosiaalistajaa, median ja vanhemmat, tarjoaa tilaisuuden tarkastella sosialisaatioprosessia sellaisena kuin se lapsen arjessa esiintyy. Tällainen mikrotason analyysi tarjoaa vuorovaikutuksellisen näkökulman lapsen ja median välittämän maailman kohtaamiseen, sekä vanhempien rooliin tässä prosessissa.
Tutkimukseni tarkastelee, miten mediassa kohdatuista asioista keskustellaan perheessä. Tätä teemaa lähestytään työssä erilaisista näkökulmista: 1) miten vanhemmat puhuvat lapsilleen televisio-ohjelmista, 2) millaisia kysymyksiä lapset esittävät ohjelmista ja miten vanhemmat näihin vastaavat, 3) miten vanhemmat vastaavat lapsen tunneilmauksiin katselutilanteissa ja 4) miten vanhemmat ja lapset neuvottelevat katselun rajoittamisesta.
Tulokset osoittavat, miten perheissä orientoidutaan lasten televisionkatseluun kolmella eri tavalla: lapsia suojellaan television vaikutuksilta, televisiota käytetään kasvatuksen apuvälineenä ja televisio toimii osana perheen yhteistoiminnallista arkea. Näin työ laajentaa aiempia käsityksiä vanhempien osallisuudesta lasten televisionkatseluun. Osallistuessaan lapsensa televisionkatseluun vanhemmat ohjaavat ja tukevat katselua tarjoamalla tiedollisia selityksiä, moraalisia arvioita ja emotionaalista tukea. Nämä käytänteet eivät ohjaa ainoastaan lapsen televisionkatselua, vaan niiden avulla välitetään yhteiskunnan arvoja ja normeja, luodaan yhteisyyttä perheen kesken ja opetetaan lapselle tunnetaitoja ja kulttuurista tietoa. Lasten toimijuus tulee näkyviin erityisesti siinä, miten lapset neuvottelevat mediasuhteestaan ja omilla toimillaan tarjoavat vanhemmille vuorovaikutuksellista asemaa, jossa vanhempien on odotuksenmukaista ohjata ja tukea lapsen televisionkatselua. Tutkimus kontribuoi erityisesti ymmärrykseen siitä, miten sosialisaatio tapahtuu mikrotasolla perheen arkisissa toimissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]