The Use of Performance Measurement in Knowledge Work Context
Okkonen, Jussi (2004)
Okkonen, Jussi
Tampere University of Technology
2004
Tuotantotalouden osasto
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1824-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1824-6
Tiivistelmä
Nykyaikaisten organisaatioiden kilpailukyky perustuu enemmän aineettomille kuin fyysisille panoksille. Asiantuntijatyön merkitys on kiinnittänyt huomion myös asiantuntijoiden johtamiseen. Selvitäkseen kilpailusta, nykyaikaiset organisaatiot tarvitset ihmisten johtamista tukevia käytäntöjä. Johdon työkaluvalikoima tuohon tarkoitukseen on laaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suorituskyvyn mittaamisen käyttämistä asiantuntijoiden johtamisen yhteydessä.
Tämän tutkimuksen perustana on sarja toimintatutkimusprojekteja, jotka toteutettiin suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa vuosina 2001 – 2003. Tutkimus on luonteeltaan normatiivinen, sillä tarkoituksena on osoittaa suorituskyvyn mittaamisen käyttökelpoisuus sekä tuottaa tietoa suorituskyvyn mittaamisen viitekehikoiden soveltamisesta. Keskeisin tavoite on luoda suosituksia suorituskyvyn mittaamisen järkevästä soveltamisesta. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, pitää tarkastella asiantuntijatyön laatuun ja tuottavuuteen liittyviä keskeisiä ominaisuuksia eli osoittaa asiantuntijatyön kriittiset menestystekijät ja sopivat mittarit niille.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että suorituskyvyn mittaamisen soveltaminen asiantuntijatyöhön ei sinänsä poikkea suorituskyvyn mittaamisen yleisestä soveltamisesta, mutta menestystekijät painottavat enemmän resursseja. Tuloksia, sidosryhmiä tai prosesseja kuvaavat mittarit ovat samoja kuin perinteisessä kontekstissa. Sen sijaan asiantuntijatyö korostaa työntekijöiden asemaa keskeisenä tuotannontekijänä. Asiantuntijoissa ovat organisaation kompetenssit eli tiedot ja taidot. Kompetenssien korostaminen fokusoi myös mittausjärjestelmää aktiivisen kehittämisen suuntaan. Mittareiden suunnittelussa tulisikin huomioida kompetenssien kumuloituminen sekä kompetenssien kehittämisen edistäminen.
Suorituskyvyn mittaamisen soveltamiseen asiantuntijatyössä on kolme pääideaa. Ensinnäkin, kompetenssien korostaminen sekä fokusoituminen uusiin kompetensseihin tai kehityksen kontrollointi. Toiseksi, koska työntekijöiden rooli on keskeinen, tulee järjestelmässä olla demokraattinen pohjavire. Kolmanneksi, aineettoman pääoman johtamisen näkökulma on korostunut, jotta voidaan mahdollistaa osaamisen ja tietämyksen hankkiminen ja levittäminen sekä kompetenssien kehittäminen sopivilla mittareilla. On tärkeää muistaa, että sitä saa mitä mittaa.
Tämän tutkimuksen perustana on sarja toimintatutkimusprojekteja, jotka toteutettiin suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa vuosina 2001 – 2003. Tutkimus on luonteeltaan normatiivinen, sillä tarkoituksena on osoittaa suorituskyvyn mittaamisen käyttökelpoisuus sekä tuottaa tietoa suorituskyvyn mittaamisen viitekehikoiden soveltamisesta. Keskeisin tavoite on luoda suosituksia suorituskyvyn mittaamisen järkevästä soveltamisesta. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, pitää tarkastella asiantuntijatyön laatuun ja tuottavuuteen liittyviä keskeisiä ominaisuuksia eli osoittaa asiantuntijatyön kriittiset menestystekijät ja sopivat mittarit niille.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että suorituskyvyn mittaamisen soveltaminen asiantuntijatyöhön ei sinänsä poikkea suorituskyvyn mittaamisen yleisestä soveltamisesta, mutta menestystekijät painottavat enemmän resursseja. Tuloksia, sidosryhmiä tai prosesseja kuvaavat mittarit ovat samoja kuin perinteisessä kontekstissa. Sen sijaan asiantuntijatyö korostaa työntekijöiden asemaa keskeisenä tuotannontekijänä. Asiantuntijoissa ovat organisaation kompetenssit eli tiedot ja taidot. Kompetenssien korostaminen fokusoi myös mittausjärjestelmää aktiivisen kehittämisen suuntaan. Mittareiden suunnittelussa tulisikin huomioida kompetenssien kumuloituminen sekä kompetenssien kehittämisen edistäminen.
Suorituskyvyn mittaamisen soveltamiseen asiantuntijatyössä on kolme pääideaa. Ensinnäkin, kompetenssien korostaminen sekä fokusoituminen uusiin kompetensseihin tai kehityksen kontrollointi. Toiseksi, koska työntekijöiden rooli on keskeinen, tulee järjestelmässä olla demokraattinen pohjavire. Kolmanneksi, aineettoman pääoman johtamisen näkökulma on korostunut, jotta voidaan mahdollistaa osaamisen ja tietämyksen hankkiminen ja levittäminen sekä kompetenssien kehittäminen sopivilla mittareilla. On tärkeää muistaa, että sitä saa mitä mittaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]